Aivokasvain voi oireilla monin tavoin – milloin päänsärystä pitää huolestua?

Epäselvimmin oireilee aivojen otsalohkossa sijaitseva kasvain – varsinkin oikeassa otsalohkossa, sillä vasemmalla puolella oikeakätisillä on yleensä puhekeskus. 

Aivojen ulkopuolisissa kasvaimissa, kuten aivokalvokasvaimissa sekä hermoihin liittyvissä kasvaimissa, oireet riippuvat pitkälti kasvaimen sijainnista ja koosta. Suuri kasvain voi aiheuttaa paineoireena päänsärkyä.

Magneettikuvausta käytetään aivokasvaimen diagnosoinnissa. Kuvituskuva.Shutterstock

Aivojen ulkopuolella sijaitseva kasvain voi myös painaa eri osia hermostosta: kuulohermokasvain aiheuttaa kuulon alenemaa, näköhermon ympärillä sijaitseva kasvain taas näön alenemaa.

Otsalohkossa rauhassa kasvanut aivokasvain voi heikentää hajuhermoja, jolloin haju- ja makuaisti heikkenevät. Se voi myös aiheuttaa psyykemuutoksia, joista apaattisuus sekä vauhdikkuus ovat yleisimmät.

Aivolisäkkeen hormonaaliset kasvaimet saattavat muuttaa potilasta väsyneemmäksi sekä aiheuttaa tälle hormonaalisia ongelmia, kuten liikakasvua tai kuukautishäiriöitä. Aikuisen ihmisen kädet ja jalat saattavat kasvaa.

Harvinaisempia oireita ovat esimerkiksi äänen käheneminen sekä silmänliikuttajahermo-oireet, kuten kahtena näkeminen.

Lapsilla kasvaimet sijaitsevat yleensä pikkuaivojen tai aivorungon alueella, niin sanotusti takaraivokuopan alueella. Tällöin ilmenevät oireet ovat yleensä tasapainovaikeuksia, oksentelua sekä päänsärkyä.

Joskus oireiden yhdistäminen oikeaan diagnoosiin voi olla haastavaakin. Epäselvissä tapauksissa poissuljetaan eri sairauksia.

– Esimerkiksi psyykemuutoksia todettaessa psykiatrit teettävät ennen hoitoa aivokuvauksen, jossa varmistetaan, ettei oireiden taustalla ole mitään elimellistä syytä, Niemelä kertoo.

Kaikilla on joskus päänsärkyä, harvalla on aivokasvain

Ylilääkäri, professori Mika Niemelä muistuttaa, että aivokasvainpotilaan ennuste voi olla hyvä.MTV

Niemelä muistuttaa, että prosentuaalisesti riski sairastua aivokasvaimeen on pieni. Miltei kaikilla päätä särkee joskus, mutta hyvin pienellä osalla se on merkki aivokasvaimesta. Kaikkia särystä valittavia potilaita ei voi kuvata.

– Päänsärystä pitää huolestua silloin, jos se on uusi ilmiö, pitkittyy, voimistuu, on aamupainotteista tai siihen liittyy pahoinvointia sekä oksentelua.

– Aivokasvaimeen liittyvän päänsäryn kanssa ilmenee yleensä myös muita oireita, kuten käden ja jalan heikkoutta sekä kuulon tai näön heikkenemisen tapaisia neurologisia oireita.

Tällaisia oireita saattaa tosin olla migreenipotilaillakin, mutta he yleensä tuntevat ohimenevät oireensa. Migreenipotilaatkin kuitenkin yleensä kuvataan diagnosointivaiheessa.

– Magneettikuvauslaitteiden määrä on lisääntynyt, ja koska kuvaus ei lisää säderasitusta, sitä tehdään aika herkästi, Niemelä kertoo.

Tupakoimattomuus pienentää aivokasvainriskiä

Aivokasvainten aiheuttajista tiedetään verrattain vähän. Se tiedetään, ettei päähän kohdistuneilla iskuilla ole mitään merkitystä aivokasvainten kehittymisessä. Varmaa on myös, että tupakoinnin välttäminen pienentää syöpäkasvainten riskejä muualla kehossa, jolloin on myös pienempi riski saada pahanlaatuisia etäpesäkeaivokasvaimia.

Joskus lapsuuden leukemian vuoksi on annettu välttämätöntä sädehoitoa, jonka seurauksena potilaan aivokalvoissa saattaa puhjeta vuosien kuluttua aivokasvain.

– Mutta sitä ei voi välttämättä välttää, jos haluaa parantua leukemiasta, Niemelä sanoo.

Ruotsalaistutkimuksessa havaittiin taannoin, että korkeakoulutetuilla sekä johto- että asiantuntijatehtävissä työskentelevillä henkilöillä oli korkeampi riski sairastua aivokasvaimeen. Niemelä ei ole itse kyseistä trendiä havainnut.

– Jos otetaan lukuun kaikki aivokasvaintutkimukset, en usko sen ihan noin menevän. Ei ole todettu mitään erityistä ammattia, jossa aivokasvaimia tulisi sen enempää.

Niemelä myös painottaa, ettei aivokasvaimia kannata pelätä: jos sellainen todetaan, se hoidetaan.

– Aivokasvaindiagnoosi ei tarkoita sitä, että heti menehtyy. Ihmiset pääsevät aina hyvään hoitoon. Elinajat voivat olla hyvin pitkiä ja parissakymmenessä vuodessa ehtii tehdä paljon asioita ja elää hyvää elämää.

Miten estän aivoinfarktin? 

Tästä keskusteltiin Studio55.fi-ohjelmassa neurologian professori Markku Kasteen kanssa toukokuussa 2015. Katso haastattelu!

25:30