Äitiyspakkauksessa on jatkossa pallo, mutta mikä pallo? Näin kansanedustajat vastasivat

Suomalaisten usuttaminen liikkeelle alkaa tulevaisuudessa jo äitiyspakkauksesta, johon on tulossa pallo.

Mutta mikä pallo? 

Mutta mikä pallo? Tästä kysymyksestä on väännetty jo poliittista satiiria, ja Olympiakomitean syyskokousseminaarissa Helsingissä neljä kansanedustajaa sai vastata kysymykseen.

Tuloksena oli neljä eri palloa, jotka pomppivat kohti äitiyspakkausta.

Markku Siponen (kesk.) laittaisi äitiyspakkaukseen pehmeän käsipallon ja Ari Koponen (ps.) golfpallon. 

Timo Heinonen (kok.) laittaisi pakkaukseen tennispallon, koska sillä voisi hänen mukaansa sekä pelata lapsen kanssa että laukaista isän niskajumit. 

Marko Asell (sd.) valitsi jalkapallon, mutta keräsi seminaariyleisöltä naurut lisäämällä äitiyspakkaukseen pienet trikoot – vaippaluukulla varustetut – sekä pienen jumppajussin eli paininuken.

Seminaarin avannut tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (kok.) tosin kertoi, että ensi vuoden äitiyspakkaus on jo kilpailutettu, joten ensi vuonna pallo ei vielä ehdi äitiyspakkaukseen.

Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi liikkumisen kääntäminen kasvuun kaikissa ikäryhmissä. Multala muistutti, että erityisen tärkeää olisi tavoittaa ne suomalaiset, jotka liikkuvat hyvin vähän.

–  Ensi vuonna käynnistetään kokeiluja, kuten esimerkiksi harrastusseteli, Multala kertoi.

"Me leikataan kaikesta muustakin"

Kansanedustajapaneelin juontanut, Suomen Olympiakomiteassa johtajana toimiva Petri Keskitalo pyysi jokaiselta neljältä kansanedustajalta yhden konkreettisen toimen, jolla he lisäisivät liikettä.

Marko Asell halusi panostaa liikuntaa lisäävään kaupunkisuunnitteluun, mutta ehdotti myös yhteistyötä sosiaalisen median vaikuttajien kanssa, jotta nämä innostaisivat mobiililaitteilla roikkuvia nuoria liikkeelle.

Ari Koponen ehdotti, että yrityksistä haettaisiin toimivia malleja, joilla työntekijöitä kannustetaan liikkumaan. Markku Siponen edistäisi koulu- ja työmatkojen kulkemista lihasvoimalla.

Timo Heinonen haluaisi toteuttaa kaikki suunnitellut kevyen liikenteen väylät, jos hänellä olisi käytössään rajattomasti rahaa – mutta koska ei ole, hän aloittaisi koulupihojen suunnittelusta.

–  Kävisin sanomassa arkkitehdeille, että koulujen pihojen parhaat paikat eivät kuulu opettajien autoille, vaan liikkumiselle.

Heinosen maininta rahasta oli muistutus siitä, että vaikka liikunta on hallitusohjelmassa nostettu poliittisesti korkeammalle kuin aiemmin, säästöt iskevät myös liikuntaan.

–  Ohjelmat näyttävät hyvältä ja hallituksen puheet kuulostavat hyvältä, mutta kun tulee konkreettinen tilanne, laitetaanko sinne resurssia vai ei. Liikuntapalveluiden arvonlisäveroa kiristetään ja kevyen liikenteen väylistä säästetään, oppositiokansanedustaja Marko Asell sanoi.

Pääministeripuolue kokoomuksen Timo Heinonen myönsi ristiriidan mutta perusteli leikkauksia.

–  Me leikataan kaikesta muustakin. Me leikataan kaikesta paitsi koulutuksesta. Meidän taloustilanne on umpisurkea. Me olemme tukalassa tilanteessa.

Heinonen väläytti Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran mallista rahastoa urheilun rahavajeen paikkaamiseksi, mutta ajatus ei ole uusi. Olympiakomitean yhteyteen perustettiin 2018 Olympiarahasto, johon valtio on luvannut lahjoittaa euron jokaista urheilun keräämää euroa kohti 20 miljoonaan asti sen jälkeen kun kokoon on saatu kaksi miljoonaa euroa. Olympiarahaston varainkeruu on kuitenkin ollut pettymys: syyskuun alussa 2023 rahastossa oli Olympiakomitean mukaan noin 1,1 miljoonaa euroa.

Lue myös:

    Uusimmat