Aino-Kaisa Saarinen avaa tiistaina ilmestyneessä elämäkerrassaan Tahto – Aino-Kaisa Saarisen kahdet kasvot ristiriitaista suhdettaan 2000-luvun toiseen suureen suomalaishiihtäjään Virpi Kuituseen.
”Esikuvani, latistajani, ystäväni, johtajani, kollegani, mörköni, unettomien öitteni alkulähde, urani ja mitalieni mahdollistaja. Kaikki tämä yhdessä paketissa. Ihminen, joka muutti ihoni alle vuonna 2003 ja asuu siellä edelleen. Vuokraa en ole muistanut periä, maksanut olen kyllä. En halua löytää elämääni kompleksisempaa ihmissuhdetta, mutta vaikka kuinka yrittäisin, en löytäisikään.”
Aino-Kaisa Saarinen Virpi Kuitusesta Pekka Holopaisen teoksessa Tahto – Aino-Kaisa Saarisen kahdet kasvot (Kustannusosakeyhtiö Teos, 2016).
Kahdesti maailmancupin kokonaiskilpailun voittanut Virpi Kuitunen (nykyään Virpi Sarasvuo) kantoi pitkään suomalaisen hiihtokuningattaren manttelia ja Aino-Kaisa Saarisen osaksi jäi olla Suomen kakkoshiihtäjä. Kuvaavaa on, että toimittaja Pekka Holopaisen kirjoittamassa Saarisen 310-sivuisessa elämäkerrassa Kuitusta tituleerataan sen toiseksi päähenkilöksi. Tuo henkilö kuvataan äärimmäisen taitavan psykologisen pelin pelaajaksi, joka pääsi kilpasiskonsa ihon alle.
”Minun itsetuntoni rakentaminen ja kohentaminen ei todellakaan ollut Virpille mikään ykkösprioriteetti, saati hänen tehtävänsäkään. Olimme parhaat yksilöurheilijat maailman parhaassa joukkueessa. Kilpailuetua haetaan aina sieltä, mistä sitä löytyy. Virpi löysi sitä minun pääni sisältä.”
2000-luvun menestyskaksikkoa yhdisti myös yhteinen valmentaja, Jarmo Riski. Saarinen liittyi Riskin valmennukseen myöhemmin, ja koki myös tässä suhteessa olevansa usein kolmas pyörä.
