"Aika karmaiseva kuolema" – virustutkija kertoo miksi rabies on maailman vaarallisin virus ja minkä takia jokainen ulkomailta tuotu koira on potentiaalinen terveysriski

4:14
Suomalaisille tutuissa lomakohteissa vaanii tappava virusvaara – vesikauhu voi tarttua ihmiseen koiran nuolaisusta.

Lyssaviruksen aiheuttamaa rabiesta eli vesikauhua pidetään painajaismaisena virusinfektiona, joka johtaa ihmisessä varmaan kuolemaan.

Rabies lisääntyy eläinten sylkirauhasissa ja sen yleisin tarttuminen ihmiseen tapahtuukin syljen kautta. Esimerkiksi rabiesvirusta kantavan koiran puraisu tai nuolaisu haavakohtaan voi tartuttaa viruksen ihmiseen. 

Taudin itämisaika voi vaihdella muutamista päivistä jopa vuosiin. Taudin ensioireiksi tunnetaan kuume, levottomuus, huonovointisuus ja päänsärky sekä jossain tapauksissa myös puremakohdan kutina ja muut tuntomuutokset. Tauti aiheuttaa myös nielemisvaikeuksia juodessa, josta tulee myös nimi vesikauhu.

Kun tauti etenee aivoihin, johtaa se yleiseen halvaukseen, koomaan, hengityksen ja sydämen lamaantumiseen ja lopulta kuolemaan.

Jyväskylän yliopiston dosentti ja virustutkija Matti Jalasvuori kertoo, että virus etenee ihmisessä määrätietoisesti vaikkakin verrattain hitaasti verrattuna moneen muuhun virukseen.

– Se menee samalla tavalla solun sisälle ja etenee solusta soluun kuin esimerkiksi koronavirus. Mutta tavallaan solun sisällä toiminta ja käyttäytyminen on jossain määrin erilaista. Virus etenee ihmisen elimistössä hermosolusta toiseen ja lopulta aivoihin asti. Samalla virus alkaa lisääntymään myös muissa soluissa, kuten sylkirauhasissa, Jalasvuori kertoo.

Jalasvuori kuvailee tautia ihmisessä todellisena kärsimysnäytelmänä. Rabiesvirus itsessään on hänen mukaansa myös yksi maailman vaarallisimmista viruksista, sillä ihmiset eivät siitä parane ilman ennakoivaa hoitoa.

– Eläinkunnassa sitä voidaan pitää jo pandemiana. Se on ikään kuin jatkuvasti läsnä ja uhka on koko ajan olemassa. Kun oireet alkavat, mitään ei ole tehtävissä. Se ei ole kaunis kuolema, siinä ihminen menee käytännössä enemmän tai vähemmän sekaisin. Silmät pyörii päässä, ei pystytä nielemään ja yritetään raapia kehon kaikkia hermoratoja. Aika karmaiseva kuolema, Jalasvuori kertoo.

Suomi luokiteltu rabiesvapaaksi vuonna 1991

WHO on julistanut Suomen rabiesvapaaksi maaksi vuonna 1991. Vaikka rabies ei Suomessa ole ollut todellinen uhka vuosikymmeniin, oli vesikauhu yleinen tauti kotimaassa vielä 1900-luvun alussa.

Viimeinen kotimainen ihmisen tartunta on todettu vuonna 1934. Vuoden 1991 jälkeen rabies on tullut Suomeen kahdesti ulkomailta tuotujen eläinten mukana, joista toinen oli Virosta tuotu hevonen ja toinen Intiasta tuotu koiranpentu.

Suomessa jopa villieläimiä rokotetaan rabieksen varalle.

– Me tiputetaan itärajan tuntumaan rokotetta sisältäviä ruokakapseleita, mitä villieläimet sitten syövät. Tällä tavalla me yritetään pitää Suomi rabiesvapaana jatkossakin, Jalasvuori kertoo.

Afrikassa ja Aasiassa edelleen kohtuullisen yleinen kuolinsyy

Samaa ei voi sanoa kuitenkaan monista muista maailman maista. Vesikauhu on edelleen kohtuullisen yleinen kuolinsyy useissa kehitysmaissa. 95 prosenttia ihmisen saamista taudeista tulee joko Afrikasta tai Aasiasta.

Jalasvuoren mukaan esimerkiksi Aasiaan suuntautuvat lomareissut ovat ihmiselle aina tietynlainen rabiesuhka, kun kaupungeissa kohtaa vapaana ulkona liikkuvia kotieläimiä.

– Monet matkailijat menevät esimerkiksi Balille ja siellä on niitä pieniä koiranpentuja, jotka näyttävät niin suloisilta. Osa haluaa pelastaa ne ja ottaa ne mukaan. Esimerkiksi monissa isoissa Aasian kaupungeissa on todellinen katueläinten yhdyskunta, joissa rabies leviää.

Vaikka lomareissulla tapaama koira vaikuttaisi kuinka terveeltä ja normaalisti käyttäytyvältä, on rabieksen tunnistaminen eläimestä välillä miltei mahdotonta. Vuonna 2019 uutisoitiin 24-vuotiaasta norjalaisturistista, Birgitte Kallestadista, joka sai tappavan rabiestartunnan koiranpennun purtua häntä sormeen Filippiineillä. 

– Raivotauti tunnetaan siitä, että se tekee koirat vihaisiksi ja saavat ne käyttäytymään kuin zombit. Mutta sitten toisaalta ikinä ei voi tietää kantaako eläin rabiesta, sillä joillain infektio voi olla täysin oireeton ja se voi tavallaan kehittyä vähitellen. Tällöin on edes vaikea yhdistää taudin oireita ja mistä ne ovat peräisin. Esimerkiksi Australiassa lepakosta lyssaviruksen saanut nainen kuoli tautiin vasta yli kaksi vuotta myöhemmin.

Rabieksen suhteen Jalasvuori pitää nykypäivänä suurena riskinä koirien rescuetoimintaa, joka mahdollistaa huonoista olosuhteista ulkomailta tuodulle koiralle uuden kodin.

– Se on mahdollinen ongelma. Tottakai rescuekoirat rokotetaan, mutta itse rokotteesta ei ole varmuutta kehittääkö se vasta-aineita virusta vastaan onnistuneesti. Näissä tapauksissa pitäisi aina varmistaa, että rokote on oikeasti toiminut.

Lisää tietoa rabieksesta löytyy MTV Uutiset Liven lähetyksestä yläpuolelta.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja