Aiemmin kaikki koe-eläimet lopetettiin, mutta Venla ja 15 muuta koiraa saivat kodin: Miten kotiutuminen onnistui? "Folion tai sellofaanin rapistelu oli todella pelottavaa"

5:39
Viiden jälkeen -ohjelma vieraili koe-eläimenä toimineen Venlan luona – katso, miten hänen elämänsä sujuu nykyään.

Suomen ensimmäisistä kotiutetuista koe-eläimistä on tehty tutkimus, jossa selvitettiin, miten kotiutus sujuu ja miten se olisi paras toteuttaa. Tavoite olisi, että mahdollisimman moni koe-eläin saisi jatkaa elämäänsä kokeitten päättymisen jälkeen. Viiden jälkeen vieraili kotiutetun Venla-koiran luona. 

EU:n direktiivi antaisi mahdollisuuden kotiuttaa kaikki selkärankaiset koe-eläimet. Kuitenkin valtaosan elämä päättyy, vaikka ne olisivat terveitä.

Helsingin yliopiston eläinkoelaboratoriosta kotiutettiin viisi vuotta sitten 16 koe-eläimenä toiminutta beagle-koiraa. Ne olivat ensimmäiset Suomessa koe-eläinurastaan hengissä selvinneet eläimet.

Yksi näistä on Venla, joka päätyi Kristiina Paakkunaisen kotiin.

– Venla oli muutaman kuukauden kotihoidossa ennen kuin tuli meille. Sille opetettiin vähän kotitapoja. Sisäsiisteydessä oli ehkä kuukauden tai pari ongelmaa, mutta sen jälkeen ei ole kyllä ollut mitään. Todella hyvin on mennyt, Paakkunainen kertoo Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa.

Helsingin yliopistolta kerrotaan, että koiria kotiutettiin kahdessa erässä.

– Toiset olivat vähän vanhempia ja toiset nuorempia ja ne elivät siellä kahdeksan koiran ryhmissä omissa huoneissaan. Koirilla oli mahdollisuus päivällä päästä ulkotarhaan, dosentti Marianna Norring sanoo.

Koe-eläiminä käytetyillä koirilla voi olla pelkotiloja

Kotiuttamisprosessit eivät ole sujuneet täysin ongelmitta.

– Usein kävi sellaista, että koirat eivät olleet täysin sisäsiistejä kotiin mennessään. Koirilla saattoi olla myös jonkinlaisia pelkotiloja ja näitä kartoitettiin tässä tutkimuksessa. Ilmeisesti ongelmat ovat olleet varsin lieviä, koska omistajat ovat olleet tyytyväisiä. Nämä ovat kuitenkin sellaisia ongelmia, mitä ihan tavallisillakin koirilla esiintyy.

Myös Paakkunainen havaitsi Venlalla pelkotiloja.

– Venlalle folion tai sellofaanin rapistelu oli todella pelottavaa. Ei oikeastaan muuta. Hän on aina ollut kauhean rauhallinen.

Norring kertoo, että koirat ovat osallistuneet koiran kognitiivisia kykyjä kartoittaviin tutkimuksiin.

– Sen lisäksi niitä on käytetty tutkimuksissa, joissa on kehitetty eläimille sopivia rauhoiteaineita.

Suomessa eläinkokeissa oli viime vuonna yhteensä noin 100 000 eläintä. Määrä on pysynyt vuosikausia aikalailla vakiona, ja mukana on useita eri lajeja jyrsijöistä selkärankaisiin.

Valtaosa näistä kaikista koe-eläimistä lopetettiin tutkimuskäytön jälkeen.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja