Ahvenanmaalle on syntymässä yhdistys, jonka perustamiseen ulko- ja puolustusministeriökin ovat ottaneet kantaa. Reserviläisyhdistystä kohtaan on kiinnostusta, mutta Venäjän konsulaatista ei ole kuulunut mitään.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on saanut monet suomalaiset miettimään, mitä itse osaisi ja voisi kriisitilanteessa tehdä – eivätkä ahvenanmaalaiset ole poikkeus.
Nyt Ahvenanmaalle on perustettu reserviläisyhdistys Ålands Reservister rf.
– Aiomme järjestää urheiluammuntaa ja myöhemmin yritämme järjestää myös peruskursseja kiväärillä ja pistoolilla ampumisesta, yhdistyksen perustaja Jonas Back kertoo MTV Uutisille.
– Voimme järjestää reserviläisille sopivaa koulutusta, esimerkiksi siitä kuinka haavoittuneita hoidetaan, tai vaikkapa marsseja, Back miettii.
Onko sotilaallinen harjoittelu sallittua Ahvenanmaalla?
Ahvenanmaa on ollut demilitarisoitu vuodesta 1856 alkaen, eikä sotilastoimintaa ole usein "rauhan saariksi" kutsutulla alueella nähty.
Demilitarisoinnista sopivat ensin Suomi ja 12 muuta eurooppalaista valtiota vuonna 1922 ja erikseen Suomi ja Neuvostoliitto vuonna 1940.
Maarianhaminassa sijaitsee edelleen Venäjän konsulaatti, joka valvoo demilitarisaation toteutumista.
Backin mukaan konsulaatista ei ole oltu yhteydessä reserviyhdistyshankkeen aktiiveihin millään tavalla.
Yhä voimassa olevien demilitarisaatiosopimusten takia reserviläisyhdistykselle piti saada vihreä valo Ahvenanmaan valtionvirastosta, joka vastaa käytännössä aluehallintovirastoa.
Tämä puolestaan pyysi lausuntoja ulko- ja puolustusministeriöiltä.
Niissä on käyty epäilemättä kiinnostavia pohdintoja siitä, loukkaisiko reserviläisjärjestön sotilaallinen harjoittelu vaikkapa Suomen ja Neuvostoliiton aikanaan solmimaa sopimusta.
Ratkaisevaa oli lopulta se, että kyse on yksityisten ihmisten yhdistyksestä, ei Suomen valtioon tai puolustusvoimiin liittyvistä toimijoista.
– Molemmat sopimukset [vuoden 1922 ja 1940] asettavat rajoituksia vain valtiollisille toimijoille ja asejoukoille. Se tarkoittaa, että sopimukset eivät päde yksityishenkilöihin ja yksityisiin järjestöihin, jos niillä ei ole mitään suoraa kytkentää puolustushallintoon, puolustusministeriön lausunnossa todetaan.
Tavoitteena oma ampumarata
Luvan järjestön perustamiselle allekirjoittivat Ahvenanmaan maaherra Peter Lindbäck ja valtioviraston hallintopäällikkö Rainer Åkerblom.
Maaherra Lindbäckin mukaan Ahvenanmaalla asuu noin 1 200 reserviläistä. Käytännössä he ovat saarelle vähintään 12-vuotiaina muuttaneita tai vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneita.
– Täällä Ahvenanmaalla on melkoisesti metsästysyhdistyksiä ja ampumisyhdistyksiä. Kyllä täällä paukutellaan vähän joka nurkassa, Lindbäck sanoo MTV Uutisille.
Yhdistyksen puuhamies Jonas Backin mukaan perustajia on yhteensä kolme, mutta moni muu on jo osoittanut suurta kiinnostusta toimintaa kohtaan.
Toiveena on, että vuoden sisään jäseniä voisi olla 200.
Nyt yhdistys odottaa, että Reserviläisliitto hyväksyisi sen jäsenekseen, jonka jälkeen yhdistykseen voisi alkaa ottaa uusia jäseniä.
Sen jälkeen tavoitteena on oma reserviläisampumiseen soveltuva ampumarata Ahvenanmaalle.