Suomen tekstiili- ja muotiteollisuuden mahdollisuudet kansainvälistyä ovat nyt paremmat kuin koskaan, arvioidaan Aalto-yliopistosta. Siitä pitävät huolta niin nuorten, taiteellisesti lahjakkaiden suunnittelijoiden esiinmarssi kuin uudet innovoinnit materiaalitutkimuksessa.
Suomalaisten materiaalien valtteja ovat ekologisuus sekä tekstiilien ja elektroniikan yhdistäminen esimerkiksi terveydenhuollon tarpeisiin.
Alan viennissä on tapahtunut hienoista kasvua koko 2010-luvun ajan. Tullin tilastoista selviää, että viime vuonna kokonaisviennin arvo oli 700 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 1,4 prosenttia.
Ammatillinen koulutus kokenut täydellisen uudistuksen
Viisi vuotta sitten tekstiili- ja muotialan koulutusta muutettiin korkeakoulutasolla, tänä syksynä alan ammatillinen koulutus on kokenut täydellisen uudistuksen.
– Yhteistyössä työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa syntyivät tekstiili- ja muotialan perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto. Olemme pyrkineet saamaan koulutuksen sisällöt vastaamaan alan nykyisiä työtehtäviä sekä tulevaisuuden kehittyviä osaamistarpeita, sanoo ammattitutkintojen perusteiden uudistamistyötä johtanut opetusneuvos Minna Taivassalo Opetushallituksesta.
Tutkintoihin on otettu kokonaan uudenlaisia sisältöjä, jotka liittyvät esimerkiksi tekstiilin ja muodin kiertotalouteen, alan vastuulliseen kehittämiseen sekä erikoistuotteisiin. Huomioon on otettu myös digitalisaation hyödyntämisen ohella niin markkinointiviestintä kuin tuotteiden brändäys.
"4–5 vuoden päästä tilanne on saatu korjattua"
Aiemmin tehdyn ammattikorkeakoulu-uudistuksen tarkoituksena oli muun muassa koota koulutuksen resursseja. Opetusneuvos Maarit Palonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että nyt toteutetulla ammatillisen koulutuksen uudistuksella voidaan rakentaa jatkumoa ylempään koulutukseen.
– Aalto-yliopistolle tarjoutuu isompi rooli alan kehittäjänä. Mahdollisuuksia kansainvälistymiselle syntyy, kun koulutussektorit tekevät yhteistyötä. Aallon tutkimustiedolla sekä muulla osaamisella on tässä ratkaiseva merkitys, Palonen sanoo.
Aallossa ei olekaan jääty lepäämään laakereillaan. Työelämäprofessori Pirjo Kääriäisen mukaan ammattikorkeakoulu-uudistus aiheutti ongelmia, joita on lähdetty paikkaamaan.
– Aallon Kemiantekniikan korkeakouluun ollaan palkkaamassa professoria, jonka tehtäviin kuuluu osallistua tekstiili- ja muotialan eteenpäin viemiseen. Lisäys johtuu siitä, että tekstiili-insinöörikoulutus lakkautettiin amk-uudistuksessa, hän sanoo.
Aallossa haetaan myös rahoitusta toiseen professuuriin sekä uuden maisteriohjelman käynnistämiseen yhteistyössä Suomen Tekstiili- ja Muoti ry:n kanssa.
– Kokoamme kaikkea tekstiiliin liittyvää koulutusta samaan kategoriaan. Uskon, että 4–5 vuoden päästä tilanne on saatu korjattua, Kääriäinen toteaa.