Vanheneminen ei tarkoita sitä, että itselle mielekkäät harrastukset pitäisi unohtaa. 92-vuotiaan sambaajan Olavi Erikssonin mukaan tulee harrastaa sellaisia asioita, joista pitää.
Nykyaikana harjoittelusta saattaa jäädä helposti hauskuus pois. Olavi Eriksson nostaa treenaamisesta nauttimisen tärkeäksi osaksi hyvinvointia.
– Pitää olla sellainen laji, jossa on ilo mukana. Kun on hyvä treenari, joka osaa hymyillä, harjoittelu on hauskaa, Studio55.fi-lähetyksessä vieraillut Eriksson kertoo.
Eriksson itse harrastaa sambaa. Vielä nuorena Eriksson ei uskaltanut mennä tansseihin mukaan.
Eriksson kertoo, että sota-aikaan kolhooseissa järjestettiin tansseja. Eriksson meni kyllä paikalle, mutta piiloutui nurkkaan. Kun maatuskat ja kolhoosin tytöt tulivat hakemaan Erikssonia tanssimaan, hän kieltäytyi vedoten tanssitaidon puuttumiseen.
– He irvistelivät minulle, että kuinka suomalainen sotilas ei osaa tanssia, Eriksson muistelee.
Tämä synnyttikin Erikssonissa kipinän tanssimiseen.
– Silloin päätin, että jos minä sodasta selviän hengissä, niin menen tanssikouluun ja opettelen tanssimaan, Eriksson kertoo.
Kuntoilu pitää Erikssonin kunnossa
Pikaluisteluakin kauan harrastanut Eriksson pitää huolta kunnostaan. Salilla käynti on tuttua vuonna 1923 syntyneelle herrasmiehelle.
– Käyn aina maanantaisin ja perjantaisin kello kolmelta salilla. Minulla on oma treenarityttö, joka pitää huolen siitä, että teen kaikki liikkeet tunnollisesti, Eriksson kertoo.
Katso Studio55.fi-lähetyksestä, mihin eläimeen Eriksson törmäsi sodassa kolme kertaa harjoitellessaan luistelua.
