Tämä näky on poikkeuksellinen. Pussihousuihin ja flanellipaitaan pukeutunut herrasmies laskettelee koskea, mutta ei kuitenkaan kanootissa tai kajakissa, vaan tukin päällä seisten – kuten vanhan ajan tukkilaiset.
Jarmo Mustonen, paremmin tunnettu taiteilijanimellä Käylän Jaska, on seissyt tukin päällä jo yli kolmekymmentä vuotta.
Tämä hurja näky on saanut suomalaiset hullaantumaan. Video Mustosesta laskemassa Käylänkoskea tukilla on kerännyt yli 350 000 katselukertaa ja 36 000 tykkäystä Tiktokissa.
Videon voit katsoa artikkelin yläosasta.
Edelleen jännittää
Vaikka Mustosella on takataskussaan ikämiesten koskenlaskun Suomen mestaruus ja hän harjoittelee useita kertoja viikossa, jännitys ei ole kadonnut mihinkään.
– Aina siinä on se pelko, että sattuu jotain, jos huonosti menee. Siihen pitää täysillä keskittyä ja olla mukana siinä hommassa.
Laji näyttää hurjalta ja erikoisempia suojavarusteita ei ole tapana käyttää. Ainoa pakollinen varuste on kelluntaliivi, myös flanellipaidan alla.
Koskenlasku on osa tukkilaiskisoja. Alun perin tukkilaiset olivat uittomiehiä, mutta taidot ovat säilyneet kisojen ja näytösten myötä.
Tukkilaisuudessa kaatumiset, mustelmat ja jopa sijoiltaan menneet olkapäät ovat yleisiä. Mustosen vakavin loukkaantuminen sattui viime kesänä, kun hän putosi tukin päälle ja kylkiluu murtui. Vakavampia haavereita kuitenkin harvemmin sattuu.
Mustonen tykkää pukeutua perinneasuun, pussihousuihin, flanellipaitaan ja lippalakkiin. Turvallisuuden vuoksi hän käyttää melontatossuja, eikä perinteikkäitä kumikenkiä.
Kypärää hän ei ole koskaan käyttänyt. Mustosen mukaan putoamiset tapahtuvat yleensä tukin viereen, eikä hän ole koskaan nähnyt kenenkään lyövän päätään.
Pitkä taival tukin päällä
Nyt 58-vuotias Mustonen on taiteillut tukkien kanssa jo yli kolmekymmentä vuotta. Kipinä sai alkunsa vuonna 1992, kun Pohjois-Kuusamon Käylän kylällä järjestettiin tukkilaiskisoja. Pian Mustonen alkoi harjoitella tukin päällä seisomista itsekin.
– Ihmettelin, miten ukot pystyvät laskemaan koskea ja minä en pysy kun sekunnin siinä tukin päällä. Että miten se on mahdollista.
Mustonen harjoitteli vuosia "ihan vaan" tukin päällä seisomista. Tukilla on vaikea siirtyä koskenlaskuun, jos sen päällä ei pysy alkujaankaan.
– Enemmänhän sitä oltiin aluksi vedessä kuin tukin päällä. Muutaman vuoden päästä se seisominen alkoi onnistua ja sitten opettelin sitä melomista.
Nyt Mustonen kertoo, ettei tukin päältä meinaa tipahtaa millään. Taito ei katoa talvenkaan aikana. Kun taidon kerran oppii, se ei sieltä häviä, kuten polkupyörällä ajo.
Lue myös: 9-vuotias Elea vetää poikkeuksellisen määrän leukoja – upea taisto naisia vastaan MM-kisoissa: "Kaverit eivät ole uskoneet"
Keskeisintä on oppia estämään tukin pyöriminen. Vanhempi tukkilainen antoi aikanaan neuvon, joka jäi mieleen: "Tukki ei pyöri, ellei sitä itse pyöritä." Tukin hallinta tapahtuu jaloilla, ja tarvittaessa tasapainoa haetaan puisella sestalla, pienellä melalla.
Mustosta tukkilaisuudessa viehättää lajin tietynlainen hurjuus.
– Siinä koskella kokee sen jännityksen ja pelon voittamisen kerta toisensa jälkeen.
Tukkilaiskisat eivät rajoitu kuninkuuslajiin koskenlaskuun, vaan mukana on useita muita fyysisiä lajeja, kuten puomilla juoksu sekä veneen veto. Siksi Mustonen pitää itsensä kunnossa hiihtämällä, pyöräilemällä ja käymällä säännöllisesti kuntosalilla.
Kuoleva laji
Tukkilaisuus on Suomessa katoavaa kansanperinnettä. Mustosen mukaan aktiivisia kisailijoita on enää noin kaksikymmentä ja keski-ikä on kuudenkymmenen paremmalla puolella.
– Kun minä aloitin, niin silloin oli paljon kisailijoita ja palkinnot olivat hyviä. Jopa televisioita saatiin kisoista. Mutta myöhemmin se on mennyt siihen, että melkein itse pitää maksaa osallistumisesta, Mustonen kertoo.
Mustonen toivoo, että lajiin saataisiin lisää nuoria. Haasteena on kuitenkin aloitus, sillä tukkeja ei ole helposti saatavilla.
Omansa hän on saanut Käylän tukkilaistoimikunnalta. Jos kuitenkin lajin pariin päätyy, on Mustosella yksi neuvo.
– Ei passaa heti luovuttaa. Pitää vain harjoitella tukin päällä pysymistä, Mustonen toteaa.