Mainos

90-luvun suomalainen kiekkopommi jäi ikuiseksi mysteeriksi – yllätysnimi varattiin huippunumerolla, ei koskaan pelannut peliäkään NHL:ssä: "Urani saatetaan nähdä täysin epäonnistuneena"

2:16
Teemu Riihijärvi Tulosruudun haastattelussa vuonna 2010.

NHL ja sen varaustilaisuus olivat 1990-luvun puolivälissä paksun ja mystisen verhon takana. Siinä missä Jack Hughesin ja Kaapo Kakon valmistautuminen juhannukseen tunnetaan tänään lähestulkoon ruokavalioita myöten, vuonna 1995 numerolla 12 varatun Teemu Riihijärven kosketuspinta tarunhohtoiseen oli postiluettelosta tilatut VHS-videot.

Espoossa syntyneellä Kiekko-Espoon kasvatilla oli ennen kesän varaustilaisuutta lupaavat vuodet alla. Riihijärvi oli pelannut nuorisomaajoukkueissa Pohjola-leiriltä asti ja debytoinut SM-liigassa jo 16-vuotiaana. Enteitä NHL-varaukselle oli ilmassa. 

– NHL ja koko varauskuvio olivat tuohon aikaan musta aukko, josta ei hirveästi tiedetty mitään. Pelaajat olivat siihen aikaan varaustilaisuudessa paikan päällä vain harvoin. En tuntenut tuolloin juurikaan pelaajia, jotka olisivat itse olleet siellä, Riihijärvi muistelee nyt MTV Urheilulle. 

Anaheimin vieraat

Riihijärven mukaan varaustilaisuuden odotusarvo oli, että alkupäässä varataan välittömästi Pohjois-Amerikkaan lähtövalmiina olevat pelaajat. Eri syistä keskeneräisten nuorukaisten varausvuoro olisi myöhemmin.

– Tuohon aikaan oli yleistä, että (suomalaiset) pelaajat varattiin myöhäisemmillä kierroksilla. Varatuille pelaajille tuli vain jotain kautta tieto varauksesta, esimerkiksi agentin kautta. Seuraavaksi saapui varanneen joukkueen pelipaita postissa.

Vuonna 1977 syntyneiden ikäluokka oli lahjakas. Riihijärven lisäksi Aki Berg ja Miika Elomo olivat lupaavilla esityksillä nuorisomaajoukkueissa synnyttäneet spekulaation mahdollisista korkeista varauksista.

Mighty Ducks of Anaheim oli kiinnostunut kolmikosta ja kutsui nuorukaiset tutustumaan muutamaksi päiväksi organisaatioon ennen Edmontonissa järjestettyä varaustilaisuutta. Seura halusi Riihijärven mukaan nähdä, miten nuoret miehet käyttäytyvät kaukalon ulkopuolella.

Anaheimin varaukseksi kolmikosta ei päätynyt kukaan. Bergin ensimmäisen kierroksen kolmantena varanneen Los Angeles Kingsin jälkeen Anaheim varasi neljäntenä kanadalaisen Chad Kilgerin. Riihijärven kaappasi numerolla 12 San Jose Sharks. 

Washington Capitals varasi puolestaan Elomon numerolla 23. Muuan Sami Kapanen huudettiin neljännellä kierroksella Hartford Whalersiin numerolla 87.

San Jose Sharks – miksi? 

Riihijärven agenttina toimi edesmennyt legenda, Teemu Selänteen agenttina ja isähahmona toiminut Don Baizley. 16-vuotiaana Kiekko-Espoossa pelannut Riihijärvi sai yhteydenoton kykyjenetsijä Matti Väisäseltä, jolla oli hyvä maine pelaajien keskuudessa.

– Väisänen oli jalat maassa -kaveri, joka maalasi realistisesti tilannekuvan NHL:n suhteen. Alkuvaiheessa ei mistään NHL:stä puhuttukaan, mutta Matti haisteli sellaisen olevan tulevaisuudessa mahdollista. Hän jatkoi asioiden hoitamista Suomessa ja Euroopassa, Matin yhteistyökumppani Baizley vastasi asioista Pohjois-Amerikassa, Riihijärvi kertoo.

Miksi San Jose päätyi varaamaan Riihijärven? Siihen ei tänäkään päivänä osaa juuri kukaan vastata.

– Se on hyvä kysymys. Baizleyn arvion mukaan olin ensimmäisen kierroksen puolivälin tai loppuvaiheen pelaaja. Hän varovasti myös esitti, että toinen kierros on mahdollinen.

– Siihen aikaan NHL:ssä oli trendi, että seurat etsivät isokokoisia ja hyvin liikkuvia pelaajia. San Josen brändi oli kovaluinen. Heillä oli vanhan koulukunnan johto seurassa, joka halusi fyysistä peliä. Nämä ominaisuudet olivat korostuneet omassa pelissäni pienessä Matinkylän kaukalossa.

Riihijärvi otti varauksen tyytyväisenä vastaan osoituksena pärjäämisestä uralla siihen asti.

– Minut arvotettiin omassa ikäluokassani ja juniorien kategoriassa etukäteen korkealle. Se oli omalle tekemiselle iso buusti.

Riihijärven varauksen taustalla elää tarina Turun Sanomien jääkiekkotoimittajasta Erkki Liesmäestä sekä kiekkolegenda Jari Kurrista.

Väitteiden mukaan vuonna 1995 Sharksia valmentanut Vasili Tihonov olisi saanut vinkin Riihijärven varaamiseen hyvältä ystävältään Liesmäeltä. 

Toisen tarinan mukaan Sharks kysyi tuolloin Los Angeles Kingissä pelanneelta Kurrilta Riihijärvestä. Tarinan mukaan Kurri luuli puhuttavan toisesta Riihijärvestä, Juha Riihijärvestä. Kurri on kiistänyt tarinan. Samoin tekee Teemu Riihijärvi.

– Rehellisyyden nimissä en kyllä tiedä näistä mitään. Väitän niiden olevan ihan tuulesta temmattuja juttuja. Liesmäki on varmasti tuntenut turkulaiset pelaajat paremmin, mutta omalla kohdallani en usko hänellä olleen mitään vaikutusta.

"He olivat minua enemmän lätkänpelaajia"

Vuoden 1995 varaustilaisuudessa Riihijärven lähtökohta erosi Bergistä ja Elomosta merkittävästi.

– Minun kohdallani tarina oli siinä vaiheessa, että sekä lukio että armeija olivat suorittamatta. Viestimme seuroille, että minun tahtotilani ei ole lähteä NHL:ään heti alkuvaiheessa varauksen jälkeen. Olin fyysisesti raakile, ja olimme luoneet pitkän ajan suunnitelman, jonka mukaan suorittaisimme lukion ja asevelvollisuuden ensin loppuun. Olin kuullut paljon tarinoita, millaiseksi riippakiveksi armeija voi myöhemmin muodostua. Tavoitteena oli kehittyä ensin SM-liigassa niin hyväksi pelaajaksi, että NHL:ään meneminen olisi mahdollista.

– Olimme selkeästi kommunikoineet seuroille, että minulla on ihan erilainen tilanne kuin Bergillä ja Elomolla. He halusivat lähteä välittömästi NHL:ään hinnalla millä hyvänsä. Tietyllä tavalla he olivat minua enemmän lätkänpelaajia. Kaikki tiesivät, että olin käynyt kouluja, jotka halusin saattaa päätökseen, Riihijärvi sanoo.

– Sharks tiesi hyvin tilanteeni. He eivät missään vaiheessa asettaneet painetta tai odottaneet, että minun pitäisi olla vuoden tai kahden päästä tulossa. He tiesivät, että siinä voisi kestää kauemmin. Jälkikäteen ajateltuna he ottivat riskin käyttäessään alhaisen varausnumeron minuun. Lopulta urankin lopettaneiden loukkaantumisten myötä riski myös toteutui.

NHL:n kynnyksellä olevien huippulupausten kohdalla keskustellaan aina, milloin pelaaja on valmis lähtemään NHL:ään heti, milloin olisi hyvä kehittyä vielä vuosi tai kaksi Euroopassa.

Mikael Granlund jäi pelaamaan varauksen jälkeen vielä Liigaan. Minulta kysyttiin silloin, että onko se mielestäni riski. Totta kai se on riski. Olen itse esimerkki siitä.

Vammojen kierre ja sopimustarjous

Riihijärvi on kiekkouransa kanssa täydellisesti sinut. Rahoitusalalla töissä oleva ex-kiekkoilija muistelee historiaansa avoimesti, eikä pakene loukkaantumisten taakse, mutta pitää niitä suurimpana yksittäisenä syynä NHL-unelman karkaamiselle.

– Ensimmäisessä harjoitusottelussa varauksen jälkeen polven sivusiteet menivät poikki ja kierukka repesi. Se oli ensimmäinen paha loukkaantuminen. Kuntoutin itseäni kiireellä vuodenvaihteen alle 20-vuotiaiden MM-kisoihin, jossa pelasin lopulta vähän puolikuntoisena. 

– Ei loukkaantumisistani ole hirveästi missään kirjoitettu, enkä myöskään halua niistä kirjoitettavan. Fakta on se, että pelaamalla on NHL:ään päästävä. Monet ovat pelanneet vahvan NHL-uran isoista loukkaantumisista huolimatta.

Vuonna 1999 Hannu Aravirta oli valinnut Riihijärven mukaan A-maajoukkueeseen, kun olkapään nivelsiteet repesivät ensimmäisen kerran. Seuraavalla kaudella Riihijärvi lähti toisen kerran San Josen leirille.

– Ensimmäisenä vuotena olin mukana San Josessa terveenä ja kaikki näytti hyvältä. Sharks teki minulle ensimmäisen tarjouksen vuonna 1996, johon varausoikeuden säilyttäminen velvoitti.

Riihijärvi kertoo kotipöydässä ihmetelleensä postissa saapunutta sopimusta.

– Se oli rahallisesti siihen aikaan varsin merkittävä tarjous. Ihmettelimme sitä isän kanssa, että kyllä ne tosissaan taitavat olla, Riihijärvi muistelee nauraen.

Riihijärvi hylkäsi tarjouksen, sillä hän halusi viimeistellä armeijan ja opinnot.

Toinen sopimustarjous saapui kolme vuotta myöhemmin vuonna 1999. Riihijärvi otti tarjouksen vastaan ja lähti toisen kerran Pohjois-Amerikkaan.

Olkapää kesti toisella San Josen harjoituskaudella yhden ottelun ja Riihijärvi palasi Suomeen kuntoutumaan. Vaikeudet kasvoivat. Olkapään hajottua Suomessa toistamiseen Riihijärvi oli puolet kaudesta telakalla. Toipumisen aikaan Riihijärvi istutti siemenet toiselle työuralle hakemalla kauppakorkeakouluun lukemaan kauppatieteitä.

– Tässä vaiheessa minulla oli jo optio, jos kiekkouralla kaikki ei mene suunnitelmien mukaan.

NHL-unelma hiipuu

Työsulkukaudella 2004-2005 Riihijärvi kiekkoili Elitserienissä Södertäljessä. NHL-unelman pelaaja itse oli jo laittanut hyllylle. 

Sakari Pietilä toimi samaan aikaan NHL:ssä kykyjenetsijänä ja oli seurannut Riihijärven otteita Ruotsissa. Pitkän linjan kiekkovaikuttaja lähestyi Riihijärveä kauden jälkeen ja ihmetteli, miksi kaikki pitivät Riihijärveä unohdettuna tapauksena. Pietilä loi Riihijärveen uskoa uran uudesta noususta.

Lakkovuotena NHL-pelaajia vastaan pelaaminen muistutti Riihijärveä: NHL-unelma on hengissä.

Haaveesta puhallettiin ilmat pihalle Espoo Bluesissa kaudella 2005-2006. Kiekkouran myötä raudalla kyllästetty olkapää hajosi 29-vuotiaalla pelaajalla viimeisen kerran.

Maajoukkueen lääkäri tiesi Riihijärven pelihalut, mutta suositteli lääketieteen nimissä kiekkouran lopettamista. Riihijärvi teki lopullisen päätöksen. Tekonivelistä rakennettu tulevaisuus ei ollut uhrausten arvoista.

– Viimeisen loukkaantumisen jälkeen oli supertärkeää, että minulla oli valmiina asia, jota lähden viemään eteenpäin samalla huippu-urheilijan mentaliteetilla. Viimeistelin opinnot kauppatieteiden maisteriksi erittäin nopeasti.

Kiitollisuus

Riihijärvi ei koe joutuneensa Suomessa naurunalaiseksi lunastamatta jääneen NHL-varauksen jälkeen.

– Lajiyhteisö reagoi siihen hyvin. Varauksen jälkeen kaikki valmentajat näkivät pelillisen potentiaalini, mutta jääkiekkoa yleisesti seuraava valtavirta saattaa nähdä kiekkourani täysin epäonnistuneena.

Riihijärvi osaa samaistua suuren yleisön reaktioon, mutta tietää kolikon toisen puolen.

– Olen nähnyt pelaajien loukkaantuvan todella vakavasti ja joutuvan fyysisesti niin huonoon kuntoon, että terveys on puhtaasti vaarassa. Koen itse saaneeni pelata pitkän uran, pääsarjatasolla yli 400 ottelua pelannut Riihijärvi sanoo.

– Varausvuodesta alkaen opiskelut olivat minulle tärkein asia. Suuri kiitos kuuluu myös agentilleni Don Baizleylle, joka huomasi opintojen kiinnostavan minua ja kannusti niihin.

Uran päättymisen jälkeen Riihijärvi oli pitkään poissa lajin parista, minkä jälkeen vuodet 2011-2016 kuluivat pelaajayhdistyksen koulutus- ja ammatinedistämissäätiön hallituksen varapuheenjohtajana. Mestiksen kurinpitoryhmän jäsen Riihijärvi oli kausina 2013-2015. 

Viimeisimmät vuodet ovat kuluneet töissä ulkomailla. Kiekkoa ja erityisesti NHL:ää Riihijärvi seuraa yhä tiiviisti. 

Entistä pelaajaa ei hallitse harmittelu toteutumattomista unelmista, vaan kiitollisuus täyttyneistä haaveista. Lasi näyttäytyy mieluummin puoliksi täynnä kuin puoliksi tyhjänä.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja