500 Days of Summer

Miten kaikki sai alkunsa ja miksi siinä kävi niin kuin kävi, ihmettelee Tom Joseph (Joseph Gordon-Levitt) Marc Webbin sydämellisessä romanttisessa komediassa 500 Days of Summer. ”Se” on tietenkin rakkaus, mutta mistään tavanomaisesta Hollywood-pullamössöstä ei tällä kertaa ole kysymys.

Indie-elokuvafestaritaivaassa eli Sundancessa menestynyt 500 Days of Summer ottaa tuiki tutun lähtökohdan (poika tapaa tytön) ja muokkaa siitä jotain aivan poikkeuksellista. Tomin ja Summerin (Zooey Deschanel) lemmenseikkailussa on eletyn elämän välittömyyttä, joka kirpaisee ja koskettaa kaikkia samoja tunteita sivunneita.

500 Days of Summer ei ole perinteinen kronologinen selonteko suhteen elämänkaaresta. Scott Neustadterin ja Michael H. Weberin käsikirjoitus rakentuu idealle muistamisen sattumanvaraisuudesta – etenkin kun muistot ovat olleet mieltä kuohuttavia.

Harvoin muistamme kohtaamisia tismalleen oikein, ja emootioiden vallassa saatamme olla vielä enemmän pihalla tapahtuneiden tosiasioiden suhteen. Palautamme mieleen sen, minkä haluamme muistaa ja sen, mikä meistä tuntuu mieluisalta. Toimimme valikoivasti ja umpimähkään.

Näin tekee myös Tom, jonka mietteet pomppivat päivästä toiseen ilman selkeää punaista lankaa. Ratkaisu tukee kokemuksen subjektiivisuutta: näemme kaiken onnittelukorttirunoja rustaavan nuorukaisen ruusunpunaisin silmin

500 Days of Summer ei ole myöskään perinteinen rakkauselokuva tai romanttinen komedia. Sen elokuva toteaa heti kärkeen. Valkokankaalla väreilevät suuret tunteet kun eivät ole molemminpuolisia.

Webbin elokuva väistää tavanomaiset lajityyppikliseet. Avainsana tarinaan ei ole ”miten” vaan ”miksi”. Vastausta se ei yleisölleen silti lähde vääntämään rautalangasta. Katsoja on samassa asemassa kuin elokuvan hurmaavan naiivi Tom, jonka monoliittinen näkemys rakkaudesta saa kyytiä itsenäiseltä Summerilta.

Nuoret karismaattiset päähenkilöt ovat erinomaisen käsikirjoituksen ohella elokuvan valtteja. Kolmas kivi auringosta -sarjassa pikkupojasta teiniksi varttunut Joseph Gordon-Levitt lienee Jenkkilän seuraava suuri nuorukainen.

Etenkin Heath Ledgerin poismenon jälkeen herkkävaistoiselle Gordon-Levittille on taatusti kysyntää. Fantastinen Zooey Deschanel hehkuu suorapuheista saavuttamattomuutta ihanana Summerina, joka tietää mitä haluaa.

500 Days of Summer on tervetullut tuulahdus raikasta ilmaa amerikkalaisen rom comin tylsäksi käyneeseen kirjoon. Samaan hengenvetoon on kuitenkin todettava, että elokuvan aito elämänmaku jollain tavoin myös irrottaa sen kaikkinaisesta genrevertailusta. Päivät Summerin kanssa ovat aivan omaa luokkaansa.

Katso elokuvan traileri .

Teksti: Outi Heiskanen