Varhaiskasvatuksen johtajan Satu Järvenkallaksen mukaan viimeinen silaus ja tarkempi toteutustapa lyödään lukkoon joulun jälkeen.

– Kyse on merkittävästä laskusta, mutta tarkkaa määrää en pysty sanomaan vielä. Maksuton varhaiskasvatus viisivuotiaille on iso asia. Kaupunginosien välillä on jonkin verran vaihteluita siinä, miten lapset osallistuvat siihen, emmekä vielä tiedä kaikkia tähän vaikuttavia syitä. Ikäluokasta noin 10-20 prosenttia ei osallistu varhaiskasvatukseen, sanoo Järvenkallas.

Helsinki pyrkii saamaan varhaiskasvatuksen piiriin lisää lapsia, jotta eriarvoistumisen kehitys saataisiin pysäytettyä. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvitysten mukaan juuri ne lapset, jotka hyötyisivät eniten varhaiskasvatuksesta eivät sitä saa.  

– Maksuttomuudesta huolimatta panostamme laatuun ja henkilöstömitoitus on tarkoitus säilyttää nykyisellään. Haasteita tulee olemaan kuitenkin tilojen ja koulutetun henkilökunnan saannissa. Emme vielä tiedä, kuinka paljon lapsia tulee lisää varhaiskasvatukseen. Helsingissä lapsia kuljetetaan myös alueilta toiselle esimerkiksi keskustassa lapsia on varhaiskasvatuksessa yli 100 prosenttia, toteaa Järvenkallas.

Ehkäistään syrjäytymistä ja eriarvoisuutta

Helsingissä valmistellaan ensin viisivuotiaiden maksutonta varhaiskasvatusta ja valtuusto suunnittelee sen ulottamista myöhemmin myös nuorempiin ikäluokkiin.

Joka kymmenes suomalaislapsi asuu Helsingissä ja heidän määränsä nousee jatkossa, kun vuosittain pääkaupunkiin syntyy 7000 lasta. Alle 18-vuotiaita on siis Helsingissä jo 105 000.

Ensimmäistä kertaa pääkaupungin lapsimäärän kasvu tulee vanhan keskustan alueilta, jota voi selittää se, että vallalla on urbaanin asumisen trendi. Lapsia syntyy nyt erityisesti Punavuoren, Kampin, Töölön ja Kruunuhaan ydinkeskustan vanhoihin  kaupunginosiin. 

Apulaispormestari Anni Sinnemäen mukaan vihreät esittivät jo vuosi sitten maksutonta varhaiskasvatusta.

– Laadukas varhaiskasvatus tasoittaa tutkimusten mukaan kaikkein parhaiten eri lähtökohdista elämään ponnistavien lasten eroja. Siitä on todettu olevan suurempi hyöty kuin mistään muusta myöhemmästä koulutuksesta, kirjoittaa Sinnemäki blogissaan.

Opetusministeriön selvitystyöryhmä päätyi tänä vuonna suosittelemaan myös varhaiskasvatuksen maksuttomuuden laajentamista kuusivuotiaita nuorempiin ikäluokkiin sen mukanaan tuomien hyötyjen vuoksi.

– Päivähoidon maksuttomuus tulee lisäämään kaupungin menoja muutamilla miljoonilla, mikä riippuu siitä kuinka innokkaasti vanhemmat ilmoittavat keväällä viisivuotiaita lapsia syksyn varhaiskasvatukseen, lisää Sinnemäki.

Suomalaiset lapset osallistuvat kaiken kaikkiaan vähemmän varhaiskasvatukseen kuin muut pohjoismaiden lapset. 

Aiemmin maksuttomuus on otettu käyttöön pienessä Kustavin kunnassa ja nyt myös Liperissä alkoi viisivuotiaiden maksuton varhaiskasvatuskokeilu.

Varhaiskasvatusselvitysryhmän raportti, varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamisesta, varhaiskasvatuksessa tarvittavasta osaamisesta, koulutuksen kehittämistarpeista ja päiväkodin henkilöstörakenteesta Suomessa.