3D-malli: USA:n Stryker-panssareita Suomeen – näin eroaa kotimaisesta Pasista

Stryker-pyöräpanssariajoneuvo

• Mekanisoitujen Stryker-prikaatien kuljetuspanssariajoneuvo.
• Muistuttaa hieman kotimaista Patria AMV -panssariajoneuvoa, mutta on kokonsa puolesta lähempänä Pasi-panssariajoneuvoja (XA-180, XA-200).
• Samalle alustalle on rakennettu useita eri erikoisversioita, mukaan lukien komento-, tiedustelu-, tulenjohto-, ambulanssi-, panssarintorjuntaohjus- ja kranaatinheitinajoneuvot.
• Ajoneuvosta on olemassa myös 105 mm vaunukanuunalla varustettu M1128 MGS -versio, mutta tämä versio ei ole osoittautunut erityisen toimivaksi ja sen jatkohankinnoista on luovuttu.
• Stryker-jalkaväkikomppaniassa on tyypillisesti 21 pyöräpanssariajoneuvoa, mukaan lukien kaksi kranaatinheitinajoneuvoa (120 mm) ja yksi ambulanssi.
• Alun perin Kanadasta.
• Käytetty Irakissa ja Afganistanissa.

Vuonna 2002 käyttöön otettu Stryker muistuttaa asejärjestelmäasiantuntija Arto Pulkin mukaan pääsääntöisesti kotimaista Panssari-Sisua eli Pasia.

– Se on samaa kokoluokkaa kuin Pasi, mutta hieman lyhempi. Modernisoituun Pasiin mahtuu kahden miehistön jäsenen lisäksi 12 kuljetettavaa, Strykeriin vain yhdeksän.

Kotimaisessa Pasissa on kuusi pyörää, kun Strykerissä pyöriä on kahdeksan. Myös tekniikka on Paseja tuoreempaa, ja Pulkki vertaisikin sitä Patrian AMV-ajoneuvoihin.

Olennaisimpana erona Paseihin Pulkki pitäisi Strykerin informaatio- ja sensorijärjestelmiä, jotka vastaavat moderneja rynnäkköpanssarivaunuja. Lisäksi panssarointi on hieman kotimaista vaihtoehtoa järeämpää.

Stryker-kuljetuspanssariajoneuvon aseistuksena käytetään 12,7 millimetrin raskasta konekivääri M2:ta tai 40 millimetrin kranaattikonekivääri Mk 19:ta. Sisätiloissa voidaan kuljettaa esimerkiksi erilaisia panssarintorjuntajärjestelmiä ja kevyitä kranaatinheittimiä.

USA:n ensimmäinen pyöräpanssari

Stryker M1126 ICV -kuljetuspanssariajoneuvo

• Paino: 16,47 tonnia.
• Pituus: 6,95 metriä
• Leveys: 2,72 metriä
• Korkeus: 2,64 metriä
• Miehistö: 2+9, eli kykenee kuljettamaan yhden jalkaväkiryhmän
• Suojaus: edestä 14,5 millimetrin luodeilta, sivuilta 7,62 millimetrin
• Aseistus: 12,7 mm (.50) raskas konekivääri M2 tai 40 mm kranaattikonekivääri Mk 19
• Akselisto: 8X8
• Nopeus: 100 kilometriä tunnissa

Stryker-perheeseen kuuluu useita samalle alustalle perustuvia ajoneuvoja, mutta yleisimmin sitä käytetään panssaroituna miehistönkuljetusvaununa. Tässä suhteessakin se muistuttaa kotimaista vastineettaan.

Stryker on Yhdysvaltojen ensimmäinen varsinainen pyöräpanssariajoneuvo. Aiemmin pyöräpanssariajoneuvojen sijaan Yhdysvallat ovat käyttäneet telaketjuilla kulkevia ajoneuvoja, kuten telapanssariajoneuvoja ja rynnäkköpanssarivaunuja.

– Myös Humvee-tyyppisiä moottoroituja sotilasajoneuvoja on käytetty lisäpanssarein, mutta niiden kohdalla ei voida puhua aidosta panssariajoneuvosta, Pulkki toteaa.

Pyörillä kulkevien panssariajoneuvojen etuna on niiden parempi liikkuvuus teillä ja alhaisemmat käyttökustannukset, kun taas maastoliikkuvuudessa telaketjut vetävät pidemmän korren.

Pulkin mukaan ei ole mitenkään poikkeuksellista, että harjoituksiin tulevat joukot tuovat omat kulkuneuvonsa.

– Jos meidän joukkomme lähtevät harjoittelemaan Norjaan, Ruotsiin tai Viroon, he menevät Paseilla. Tämä on sama toisinpäin, hän toteaa.

Toissa syksynä Stryker-merkkiset miehistönkuljetusvaunut näkyivät uutisissa Euroopassa, kun Yhdysvallat lähetti 600 muun muassa niillä varustautunutta sotilasta Puolaan ja Baltian maihin.