20 vuotta vallan kahvassa: Näin Vladimir Putin on johtanut Venäjää rautaisella otteella vuosikymmenten ajan – eikä loppua näy

Otteet kovenevat

Vuonna 2002 tsetseeniterroristit ottivat yli 800 ihmistä panttivangiksi musikaaliteatterissa Moskovassa. Putin hyväksyi erikoisjoukkojen hermokaasuiskun teatteriin, mutta isku osin epäonnistui, koska terroristien lisäksi moni panttivanki kuoli.

Seuraavana vuonna Putin otti tähtäimeensä maan vaikutusvaltaiset oligarkit ja aloitti huipulta.

Öljyjätti Jukosin yhteiskunnallisesti aktiivinen pääjohtaja Mikhail Hodorkovski vangittiin ja passitettiin kärsimään pitkää vankeustuomiota. Jukos liitettiin valtiolliseen Gazpromiin. Hodorkovski sai lopulta virua 10 vuotta tyrmässä ennen armahdustaan hyväntahdoneleenä Sotshin olympialaisten yhteydessä 2013.

Vladimir Putin ratsasti hevosella Siperiassa kesällä 2007.

Vuonna 2004 Putin voitti toiset vaalinsa öljytuloista vaurastuneen Venäjän kansansuosion turvin, mutta jo samana vuonna tsetseenit iskivät jälleen: yli 1000 ihmistä otettiin panttivangeiksi eteläisessä Beslanin koulussa. Kolmen päivän piirityksen jälkeen erikoisjoukot tekivät rynnäkön, mutta samalla yli 300 panttivankia kuoli.

Saman vuoden lopulla Putin poisti mahdollisen itseensä kohdistuvan poliittisen uhan alistamalla koko maan alueelliset kuvernööri Kremlin alaisuuteen.

Lue myös: Putin allekirjoitti kiistellyn lain: viranomaisten "halveksinta" tai "valeuutisten" julkaiseminen voi tuoda jopa vankeutta

Vanhat keinot käyttöön

Putinin mielenliikkeistä saatiin vihiä vuonna 2005, kun hän kuvasi Neuvostoliiton vuoden 1991 romahdusta vuosisadan suurimmaksi geopoliittiseksi katastrofiksi.

Seuraavana vuonna, 2006, tapahtui kaksi murhaa, joilla oli kauaskantoiset seuraukset.

Ensin Tsetseniaa tutkinut toimittaja Anna Politkovskaja murhattiin Moskovassa Putinin syntymäpäivänä. Sitten kuoli Kremliä arvostellut vakooja Alexander Litvinenko Lontoossa harvinaiseen radioaktiiviseen poloniumiin. Kummankin murhan jälkien uskottiin vievän maan johtoon.

Lue myös: Venäjän ulkoministeriö Litvinenko-raportista: ”Jälleen yritetään mustata mainetta”

Vuonna 2007 Putin puhui jälleen, ja haukkui Yhdysvaltoja liki rajattomasta voimankäytöstä kansainvälisissä suhteissa. Tuolloin Yhdysvaltojen sotilastoimet Afganistanissa ja Irakissa olivat laajimmillaan.

Vladimir Putin ja Dmitri Medvedev keskustelevat ruokapöydässä 24. joulukuuta 2007.

Sitten oli vuorossa niinsanottu vahdinvaihto 2008, eli vaalivuosi. Venäjän perustuslain mukaan presidentti voi olla virassa vain kaksi peräkkäistä kautta. Niinpä Putin vaihtoi paikkaa Dmitri Medvedevin kanssa. Lännessä otaksuttiin Putinin vielä palaavan presidentiksi, kuten kävikin.

Lue myös: Putin ja Medvedev kalassa – katso kuvat

Armeijalle tulee töitä

Kun vaaleista oli selvitty, alkoi Venäjän ulkopolitiikassa uusi voimankäyttö. Elokuussa 2008 Venäjä kävi ja voitti lyhyen sodan länsimielisen Georgian kanssa.

Georgia menetti kaksi aluetta, Abhasian ja Etelä-Ossetian, joihin Venäjä pystytti samantien varuskunnat. Vasta myöhemmin lännessä selvisi, että tarkoituksena oli rampauttaa Georgia ja kyseessä oli Venäjän uusi ulkopolitiikka.

Vuonna 2012 oli jälleen vaalivuosi. Putin voitti yli 60 prosenttia äänistä, mutta tarkkailijoiden mukaan vilppi oli lähes avointa. Sekä ennen vaaleja että niiden jälkeen nähtiin suuria Putinin-vastaisia mielenosoituksia.

Lue myös: "Putinlandiasta" kirjan kirjoittanut toimittaja avaa syitä presidentin suosiolle: "Putin on venäläisille synonyymi isänmaalle"

Venäjä ja Putin paistattelivat kansainvälisissä parrasvaloissa alkuvuodesta 2014 Sotshin talviolympialaissa. Loisto himmeni pian, kun paljastui rakennustöiden huima korruptio ja myöhemmin venäläisurheilijoiden doping.

Heti kun kisat olivat ohi, Venäjä puuttui länteen katsoneen Ukrainan kuohuntaan. Tunnuksettomat joukot ilmestyivät Ukrainalta kysymättä Krimille vaalimaan venäläisintressejä, ja epäilyttävän kansanäänestyksen jälkeen Krim liitettiin Venäjään. Kansainvälinen yhteisö vastasi pakotteilla, jotka eivä hetkauttaneet Putinia.

Kesällä venäläismieliset kapinalliset aloittivat sotilaallisen toiminnan Ukrainan itäosassa ja malesialainen matkustajakone tuhoutui ohjusiskussa, jonka jäljet johtivat myöhemmissä selvityksissä Venäjälle.

/All Over Press

Lisää samaa rataa

Ukrainan toimien ollessa käynnissä Putinilta liikeni aikaa myös Syyrialle. Bashir al-Assadin asema alkoi sodassa heikentyä niin, että Venäjän Välimeren-tukikohta Tartusissa oli uhattuna. Venäjän ilmaiskut 2015 käänsivät Assadin sotaonnen ja vahvistivat Venäjän asemaa.

Venäjällä uumoiltiin olevan osansa Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjoissa 2016, samoin kuin Venäjää on epäilty kybervakoilusta ja -iskuista eri maissa.

Viime vuoden keväällä Putin onnistui valituttamaan itsensä toistaiseksi viimeiselle presidenttikaudelleen vuoteen 2024, lähinnä siksi, että poliittinen vastarinta on tukahdutettu ja media valtakoneiston alla.

Keväällä myös nähtiin epäonnistunut uusinta vakoojasurmasta, kun Sergei Skripal tyttärineen selvisivät myrkkyiskusta, jossa käytetttin Neuvostoliiton aikaista kemiallista asetta hajuvesipullossa.

Lue myös: Kuolleiden Putin-kriitikoiden lista on pitkä – useimmat on myrkytetty tai ammuttu