Suomesta tuli Euroopan unionin jäsen 1.1.1995. Samaan aikaan liittyivät Ruotsi ja Itävalta.
Hallitus antoi esityksen Suomen liittymisestä Euroopan unioniin elokuussa 1994. EU-jäsenyyden vastustajat kansanedustaja Paavo Väyrysen (kesk.) johdolla pyrkivät venyttämään keskustelua niin, että ratkaiseva äänestys olisi vasta Ruotsin marraskuisen EU-jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen.
Pisimmän yksittäisen puheen – 3,5 tuntia – piti kansanedustaja Vesa Laukkanen (Vaihtoehto Suomelle - ryhmä). Puheessa hän analysoi EU:ta muun muassa Ilmestyskirjan ennustuksien valossa.
Ensimmäisessä käsittelyssä pidettiin yli 400 puheenvuoroa.
Eduskunnan puhemiesneuvosto päätti siirtää asian lopullisen ratkaisemisen marraskuulle 1994. Tuolloin eli toisessa käsittelyssä pidettiin yli 140 puheenvuoroa, kolmas käsittely päättyi äänestykseen.
Eduskunnan sisäisessä tietopalvelussa tehdyn laskelman mukaan EU-sopimuksen käsittelyyn eduskunnan täysistunnoissa käytettiin kaikkiaan 181,5 tuntia. Lopulta eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen äänin 152-45.
Taustalla Neuvostoliitto-kaupan romahdus ja 90-luvun lama
EU-myönteisiin asenteisiin olivat vaikuttaneet muun muassa Neuvostoliitto-kaupan romahdus 1980-luvun lopulla sekä vuodesta 1991 alkaen Suomen talouselämän lama. Sekin vaikutti, että Ruotsi jätti oman jäsenhakemuksensa heinäkuussa 1991.
Taustalla vaikuttivat myös idänsuhteisiin perustunut ulkopolitiikka, YYA-sopimus ja Suomen puolueettomuus.
