20 vuotta EU:ta - Väyrynen viivytti viimeiseen asti

Hallitus antoi esityksen Suomen liittymisestä Euroopan unioniin elokuussa 1994.  EU-jäsenyyden vastustajat kansanedustaja Paavo Väyrysen (kesk.)  johdolla pyrkivät venyttämään keskustelua niin, että ratkaiseva äänestys olisi vasta Ruotsin marraskuisen EU-jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen. 

Pisimmän yksittäisen puheen – 3,5 tuntia – piti kansanedustaja Vesa Laukkanen (Vaihtoehto Suomelle - ryhmä). Puheessa hän analysoi EU:ta muun muassa Ilmestyskirjan ennustuksien valossa.

Ensimmäisessä käsittelyssä pidettiin yli 400 puheenvuoroa.

Eduskunnan puhemiesneuvosto päätti siirtää asian lopullisen ratkaisemisen marraskuulle 1994. Tuolloin eli toisessa käsittelyssä pidettiin yli 140 puheenvuoroa, kolmas käsittely päättyi äänestykseen.

Eduskunnan sisäisessä tietopalvelussa tehdyn laskelman mukaan EU-sopimuksen käsittelyyn eduskunnan täysistunnoissa käytettiin kaikkiaan 181,5 tuntia. Lopulta eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen äänin 152-45.

Taustalla Neuvostoliitto-kaupan romahdus ja 90-luvun lama

EU-myönteisiin asenteisiin olivat vaikuttaneet muun muassa Neuvostoliitto-kaupan romahdus 1980-luvun lopulla sekä vuodesta 1991 alkaen Suomen talouselämän lama. Sekin vaikutti, että Ruotsi jätti oman jäsenhakemuksensa heinäkuussa 1991.

Taustalla vaikuttivat myös idänsuhteisiin perustunut ulkopolitiikka, YYA-sopimus ja Suomen puolueettomuus. 

Suomi jätti EY-jäsenyyshakemuksen maaliskuussa 1992.

Neuvoa-antava kansanäänestys Suomen liittymisestä Euroopan unioniin pidettiin lokakuussa 1994. Äänestysprosentti oli 74 prosenttia. 56,9 prosenttia äänesti  EU jäsenyyden puolesta ja 43,1 prosenttia vastaan.

Ahvenanmaan maakuntapäivät päätti joulukuussa 1994 maakunnan liittymisestä Suomen osana Euroopan unioniin.

Vuoden 1994 loppupuolella Suomen komissaariehdokkaaksi nimitettiin Erkki Liikanen ja EU-suurlähettilääksi nimitettiin Antti Satuli.

(Lähde: Eduskunnan kirjasto)