Sähköhammasharja voi auttaa lasta oppimaan "ärrän". Saaran lapsi sai siitä avun. Puheterapeutin mukaan niksiä kannattaa kokeilla vasta noin 6-vuotiaille, sillä se vaatii tietyt perustaidot.
Video julkaistiin vuonna 2015. Neljä vuotta myöhemmin Saaran lapsi sai siitä avun.
Kyseessä on MTV Uutisten toimittajan "1990-luvun niksivideo", jolla niin sanotusta r-viasta pitkään kärsinyt toimittaja itse oppi viimein sanomaan r-äänteen. Niksissä r-äänteen sanomista autetaan sähköhammasharjaan lisättävällä lisäosalla.
"Kokeiltiin lähes kahden vuoden ajan"
"Ärrää" Saarankin lapsi oli kovasti halunnut oppia jo 3-vuotiaasta lähtien.
– Kokeiltiin lähes kahden vuoden ajan aina välillä eri harjoitteita, joita löydettiin netistä, kuten ärrää Pedro-sanan kautta, Saara sanoo.
Hän ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään lapsensa yksityisyyden vuoksi.
5-vuotisneuvolasta Saara pyysi ja sai puheterapeutin ohjeita sekä yhteystiedot puheterapiaan. Jonoa kuitenkin oli melkoisesti, ja Saara sai ajan vasta joulukuulle.
Sitten äidiltä tuli viesti.
"Lapsi oli tosi innoissaan, kun sanoin, että kokeillaanpa R-konetta"
– Hammasharjaniksin kertoi äitini! En tiedä, löysikö googlesta, vai tiesikö työn puolesta, kun on päiväkodissa töissä. Hän kertoi minulle puhelimessa, mistä on kyse, ja käski googlettaa, Saara kuvailee.
Hän googlasi, törmäsi sähköhammasharjaniksiin ja päätti kokeilla.
– Lapsi ei ollut ennen käyttänyt sähköhammasharjaa, mutta on nähnyt minun käyttävän sitä, ja oli tosi innoissaan, kun sanoin, että kokeillaanpa R-konetta!
Lapsi oli hyvin innokas oppimaan, eikä Saara ehtinyt edes hankkia muovipäällysteistä rautalankaa.
– Ihan vain sähköhammasharjan oman terän kääntöpuolella kokeiltiin. Niksistä oli todella iso apu, lapsi ilmeisesti tällä ymmärsi, mitä kielen pitää tehdä. Lapsi oli itse todella harmistunut, kun ei oppinut, ja on nyt niin onnellinen!
Niksi sopii noin 6-vuotiaille
Saaran lapsi sai niksistä avun 5-vuotiaana, mutta yleensä niksiä kannattaa kokeilla vasta noin 6-vuotiaille, kertoo laillistettu puheterapeutti ja Suomen Puheterapeuttiliiton puheenjohtaja Sirpa Tarvainen.
Niksiä käytetään puheopetuksessa edelleen, mutta jotta hammasharjasta olisi apua, tietyt perustaidot tarvitaan.
– Tätä kannattaa kokeilla vasta kun lapsi on noin 6-vuotias. Lapsen tulisi osata frikatiivi-r, eli hento surina niin, että kieli on ylähampaiden takana d-mäisessä asennossa. Lapsi tuottaa tätä "ampiaisensurinaa", ja aikuinen laittaa hammasharjan kielen kärjen alle. Silloin surina mahdollisesti muuttuu r-äänteeksi, Tarvainen kuvailee.
– Mutta usein d:n kanssa päästään yhtä hyvään lopputulemaan kuin sähköhammasharjalla, ja se on helpompi hallita ilman puheterapeutin ohjantaa.
Lapsen taidot ja r-äänteen tila arvioidaan puheterapeutin vastaanotolla. Yleensä perheille annetaan myös kotiohjeita äänteen opettelemiseen.
R-äänteen oppimisen askelmat ovat karkeasti seuraavat:
- Harjoitellaan erottamaan r-äänne sanasta.
- Tarkistetaan suun rakenteet, esimerkiksi kielijänne.
- Varmistetaan riittävät suun, kielen, leuan ja huulion, siis huulten ja huuliaukon, hallinnan taidot ja harjoitellaan niitä tarvittaessa.
- Käytetään d-äännettä apuäänteenä r-äänteen kanssa. Näillä on yhtenevä ääntymäpaikka ja ääntymätapa.
- Etsitään täryä esimerkiksi frikatiivi-r:n tai "podkkana, pudkka, podtti" -harjoitteiden avulla..
– Jos frikatiivi-r onnistuu, voidaan sähköhammasharjatemppua käyttää äänteen etsimisessä. Sen onnistuminen vaatii kuitenkin alleen tietyt pohjataidot, eikä siis kaikilla toimi, Tarvainen kuvailee.
Entä, jos lapsi ei osaa sanoa "ärrää"?
"Ärrän" puuttumisesta ei välttämättä tarvitse heti huolestua, sillä puhemotoriikka kypsyy Tarvaisen mukaan eri lapsilla eri aikaan.
– Mikäli r-äänne ei ole kypsynyt itsekseen, voi esikouluvuonna, eli noin 6-vuotiaana, käydä puheterapeutilla hakemassa ohjeet asian kotiharjoitteluun. Useilla kaupungeilla on netissä ohjeet r:n kotiharjoitteluun, Tarvainen sanoo.
Tarvaisen mukaan puheterapeutin vastaanotolle tulee hakeutua jo aiemmin, jos lapsen puheesta puuttuu useita äänteitä tai vieraiden on vaikeaa ymmärtää lapsen puhetta.
– Lisäksi aina, jos lapsella on vaikeuksia vuorovaikutuksessa tai puheen ymmärtämisessä, on syytä hakeutua nuorenkin lapsen kanssa puheterapeutin vastaanotolle.