Mietin, ettei elämä voi olla näin epäreilua, Kaisa muistelee.
Helmikuussa 2025 Kaisan 7-vuotias tytär alkoi yllättäen oksentaa kaaressa kesken koulupäivän.
Äidille soitetussa puhelussa kerrottiin, että tyttö on itkuinen, eikä oikein osaa vastata siihen, mikä vaivaa.
Kaisa esiintyy jutussa pelkällä etunimellään suojellakseen tyttärensä ja perheensä yksityisyyttä.
Kun Kaisa pääsi koululle, näki hän heti, ettei kyseessä ollut vain talven oksennustauti.
Tytär makasi lattialla vitivalkoisena, mutta avasi silmänsä, kun äiti tuli lähelle.
– Silmät olivat kuin kuolleella kalalla. Kun hän yritti puhua, tuli suusta ulos vain mongerrusta, Kaisa kertoo.
Äiti osasi pelätä, että kyseessä olisi aivoperäinen tapahtuma, ja soitti paikalle ambulanssin.
– Tytöllä oli aika tyypilliset aivoinfarktin oireet eli oksentelu, puheen puuroutuminen ja muuttunut katse.
Lue myös: Alle 50-vuotiaiden aivoinfarktit lisääntyneet – kun oireet alkavat, on hoitoon jo hoppu
Kolme vaihtoehtoa
Kului 15 pitkää minuuttia ennen kuin apu saapui paikalle. Ensihoitohenkilökunta huomasi, että tytön kehon oikea puoli oli heikompi kuin vasen.
– Lähdimme sairaalaan B-hälytyksenä eli toiseksi kiireellisimpänä.
Lasten päivystyksessä lääkäri antoi kolme vaihtoehtoa tytön oireiden syyksi: joko rajusta oksentelusta johtuva tila, epilepsia tai muu aivoperäinen tapahtuma.
Lue myös: Suomalaiseen tautiperintöön kuuluu tappaviakin sairauksia – miksi niitä aiheuttavia geenejä ei seulota ennaltaehkäisevästi?
Mysteeri aivoissa
Aivokuvista paljastui massiivinen aivoverenvuoto.
– Ajattelin, että nytkö minä tuon tytön menetän, kun ensin olen hänet lapsettomuushoidoilla saanut, Kaisa henkäisee.
– Mietin, ettei elämä voi olla näin epäreilua.
Se, miksi 7-vuotias perusterve tyttö sairastui vakavasti, on edelleen mysteeri.
– Vuoto oli hyvin syvällä hankalassa paikassa, ja hyytymää on niin paljon, ettei vuodon syntypaikkaa näe kuvista, Kaisa kertoo.
– Lapsen aivoverenvuodon ei pitäisi olla mahdollista. Niin harvinaista se on, ettei tyttöä hoitaneen neurologian osaston kuntoutusohjaajan kohdalle ole osunut 30 vuoteen vastaavaa tapausta.
Suomessa lasten aivoverenvuotojen esiintyvyyttä ei ole tutkittu.
Muissa maissa tehdyissä väestöpohjaisissa tutkimuksissa aivoverenvuodon esiintyvyys on 1–2 tapausta 100 000 lasta kohden vuodessa.
Seuraavat päivät tyttö oli tehohoidossa kovassa päänsäryssä.
Kuuden päivän jälkeen Kaisan tytär siirrettiin teho-osastolta lasten teholle.
– Siellä tyttö puhui ensimmäistä kertaa. Olin yllättynyt, sillä siihen asti hän oli reagoinut vain olkia kohauttamalla tai nyökyttelemällä.
Lue myös: Lia sairastui vakavasti 2-vuotiaana – nyt äiti valmistautuu tyttärensä lähestyvään kuolemaan
Halvaus vei pyörätuoliin
Aivoverenvuodon seurauksena tytön kehon oikea puoli halvaantui.
– Monessa kohtaa olen ehtinyt miettimään, miten epäreilua. Mitä tyttö nyt harrastaa ja miten hän pärjää? Sitten hän onkin näyttänyt kyntensä.
Vain reilut kaksi kuukautta tapahtuneesta Kaisan tytär kävelee tuen kanssa ja on jo noussut kolme kerrosta portaita.
Kuntoutukseen kuuluu fysio- ja toimintaterapiaa.
– Melkoisia matkoja on jo kävelty. Aikamoinen muutos on tapahtunut lyhyessä ajassa.
Ensiksi pyörätuolilla liikkuminen oli tytön mielestä ikävää. Kuitenkin jo muutamassa viikossa hän oppi liikkumaan uudella tavalla sujuvasti.
– Eihän se helppoa ole, että liikkuva tyttö käyttääkin nyt pyörätuolia. Paljon on heitä, jotka pärjäävät ikänsä liikuntarajoitteisen lapsen kanssa, kyllä mekin varmasti selviämme.
Lue myös: Miten lapselle tulisi puhua kuolemasta? Psykiatri ja lapsensa menettäneet neuvovat
Aika näyttää, miten aivot toipuvat
Sen, toipuuko oikea puoli kehosta lopulta täysin vai ei, näkee lääkäreiden mukaan vasta vuoden päästä tapahtuneesta.
– Toiveissa on, että tyttö pystyisi vielä kävelemään. Voi olla, että pyörätuolista päästään aiemmin kuin osataan odottaa, Kaisa sanoo.
– Äitinä minua auttaa jaksamaan jokainen kehitysaskel, jonka tyttö ottaa. Hän on aina niin innoissaan.
Lääkäreiden mukaan lasten aivot ovat paljon muovaantuvammat kuin aikuisten, ja siksi toipumisennuste on parempi kuin aikuisella samassa tilanteessa.
– Lääkärit ovat sanoneet, että jos tämä sama olisi käynyt aikuiselle, ei aikuinen vielä tässä vaiheessa olisi noussut ylös sängystä tai välttämättä selvinnyt ollenkaan.
Kaisa kertoo, että tyttären puhe-, luku- ja laskutaito ovat palautuneet aivoverenvuodon jälkeen entiselleen.
– Välillä hän sanoo unohtavansa, mitä oli sanomassa. Olen lohduttanut, että niin käy kaikille joskus.
Kotiutuminen tapahtui ennen pääsiäistä.
– Elämä jatkuu tästä vähän erilaisissa sfääreissä, mutta itsestähän arki on paljon kiinni.
– Olemme aina menneet ja tulleet lasten kanssa aktiivisesti. Niin aiomme tehdä jatkossakin. Testasimme jo autoon nousun pyörätuolista. Kun se onnistuu, meillähän on vain taivas rajana.
Katso myös: Tällaisia ovat aivoverenvuodon oireet
0:58