Bjørn Berge: Kartalta kadonneet. 1800- ja 1900-luvun unohdetut maat. Art House. 2016. 236 s.
Nykyään jokainen itseään kunnioittava nuori maa haluaa internetissä oman maatunnuksen ja kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan jäseneksi.
Ennen vanhaan olemassaoloa haluttiin viestittää omalla postimerkillä – siihen kun tiivistyi sekä (muille outo) paikannimi ja (muille outo mutta ehkä kiehtova) kuva-aihe.
Yli tuhat aluetta eri puolilla maailmaa on korostanut merkitystään omalla postimerkillä, kertoo norjalainen arkkitehti Bjørn Berge. Historiasta kiinnostuneena Berge on yhdistänyt omat postimerkkikokoelmansa ja historian oikut kansien väliin.
Postimerkki oli olemassaoloa
Kartalta kadonneet on kirja kymmenistä paikoista ja alueista, jotka olivat halunneet itsenäiseksi tai ainakin muuten päättämään omista asioistaan, olla sekä fyysisesti kartalla että visuaalis-mentaalisesti postimerkillä.
Isojen valtioiden valtapolitiikka ja sodat veivät niin Molempain Sisiliain kuningaskunnan, Iquiquen, Biafran, Ylä-Yafan, Tannu-Tuvan kuin Van Diemenin maan.
Itä-Karjala ja heimonationalismi
Meitä suomalaisia lähimmäksi kirjassa tulee luku Itä-Karjalasta 1920-luvun alussa – ”Kansallisromantiikkaa ja metsäpaatosta”.