100 palautuspulloa kerralla ahmivaan koneeseen päätyi yllättävä esine: "Kaikenlaista voi seassa tulla"

5:34
Tällainen on pullonpalautuksen hirmulaite – MTV testasi

EU-direktiivi velvoittaa jäsenmaat järjestämään muovipullojen kierrätyksen lähivuosina. Laitevalmistaja Tomra uskoo saavansa tilauksia myös uudelle, sata tölkkiä kerrallaan syövälle laitteelleen.

Juomapakkausten palautusmäärät ovat Suomessa kasvaneet parin viime vuoden aikana noin kymmenen prosenttia vuodessa.

Yksi syy saattaa olla se, että koronapandemian aikana laivamatkailu pysähtyi lähes tyystin, ja juomat ostettiin kotimaasta. Ulkomailta ostetuista juomapakkauksista ei makseta panttia.

Viime vuonna kiertoon palautui yli kaksi miljardia pantillista juomapakkausta, kertoo kierrätysjärjestelmästä vastaava Suomen Palautuspakkaus.

1,4 miljardia oli alumiinitölkkejä, niiden palautusaste oli 94 prosenttia. Pet-muovisia pulloja palautettiin 540 miljoonaa, 92 prosenttia kierrossa olevista pulloista.

Lasipullojen myynti sen sijaan laski. Juomat nautitaan lasisista pulloista pääasiassa ravintoloissa, ja anniskelupaikat olivat pitkään koronan takia kiinni.

– Tänäkin vuonna palautukset ovat kasvaneet kymmenen prosenttia. Määrät ovat huikeita, kun lähtöluku on kaksi miljardia pakkausta, toteaa pakkausvalmistaja Tomran Suomen ja Pohjois-Euroopan toiminnoista vastaava johtaja Lauri Kangaslahti.

Palautuskoneiden ahmatti

Tomra on palautuslaitteiden markkinajohtaja, Suomessa sen laitteita on kaupoissa 2 700, ja niiden kautta palautettiin viime vuonna 1,55 miljardia juomapakkausta.

Tomran uusi R1-palautuslaite käsittelee kerralla sata juomapakkausta. Kangaslahti uskoo, että Suomeen tähän mennessä asennetut 30 R1-laitetta ovat jo osaltaan lisänneet palautuksia.

– R1-laite on saattanut nostaa tietyn kaupan palautusmäärät viisinkertaisiksi. Niihin on vuoden aikana palautettu 61 miljoonaa pakkausta. Arvioiden mukaan laitteet ovat saattaneet nostaa kierrätystä 1-2 prosenttia, eli noin 20–40 miljoonaa pakkausta, Kangaslahti arvioi.

R1-laitteen aukkoon voi kaataa jätesäkillisen tölkkejä ja muovipulloja. Laite järjestää pakkaukset uumenissaan oikeisiin säiliöihin. Lasipulloja laitteeseen ei pidä panna rikkoontumisriskin takia.

Koska kone käsittelee kerralla säkillisen pakkauksia, sekaan mahtuu myös asiaankuulumattomia esineitä, joita sinne on vahingossa päätynyt.

– Monenlaista tavaraa sinne tulee. Muun muassa metsästyskiväärin kaukoputkitähtäin on löytynyt, ja yleensä ne menevät nätisti läpi. Tiesimme kyllä, että kaikenlaista voi seassa tulla, Kangaslahti sanoo.

Tuplasti kalliimpi

R1-laite maksaa noin sata tuhatta euroa, tuplasti sen, mitä tavanomaiset palautuskoneet. Kangaslahti uskoo, että asiakkaiden kiinnostus saa kaupan yritykset investoimaan uuteen laitteeseen.

– Yleensä kuluttajat käyttävät palautuksista saamansa rahan kaupassa, jonka tiloissa laite on.

Juomapakkausten kierrätys EU-maissa yleistyy lähivuosina sääntelyn takia. Kaikissa jäsenmaissa 90 prosenttia muovisista juomapakkauksista pitää kierrättää viimeistään vuonna 2029.

Muovidirektiivi määrittelee lisäksi, että muovipulloissa pitää olla lieka, jolla korkki pysyy pullon mukana. Suomalainen juomateollisuus on kritisoinut tätä muutosta, koska se lisää Palpan laskelmien mukaan muovin käyttöä Suomessa 500 tonnia vuodessa.

Monessa Euroopan maassa kierrätystä ei ole hoidettu, ja mereen päätyy paljon muovipulloja ja korkkeja.

–  Suomi joutuu kärsimään tässä, koska sääntely lisää muovin kulutusta. Palautuslaitteiden kannalta korkin mukana olo ei ole ongelma. Meillä on laitteisiin liittyen iso pakkauskirjasto, joka voidaan päivittää laitteisiin etänä”, Kangaslahti sanoo.

Markkinat kasvavat

Tomralle EU:n laajuinen kierrätysjärjestelmä avaa isot markkinat. Norjalainen pörssiyhtiö toimii jo nyt 60 maassa.

– Tästä voi tulla meille merkittävä kasvu seuraavan kahdeksan vuoden aikana, mittakaavat ovat isoja. Liettuassa kierrätys otettiin käyttöön 2016 ja kierrätysaste nousi pian 90 prosenttiin. Latviassa ja Skotlannissa käytäntö aloitetaan ensi vuonna, Britanniassa vuonna 2023.

EU ei määrää maita ottamaan käyttöön pantillista järjestelmää. Kangaslahti uskoo, että moni maa niin kuitenkin tekee, jotta kierrätysaste saadaan 90 prosenttiin.

– Latviassa valtio aikoo kustantaa laitteet kaupoille ja maksaa pantin kuluttajille. Palpan kaltainen, toimijoiden omistama järjestelmä varmaankin yleistyy, Kangaslahti arvioi.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja