Erilaiset ruokailmiöt ovat villinneet suomalaisia vuosien varrella. Selvitimme, miten ilmiöt syntyvät, ja miten ne vaikuttavat kauppojen toimintaan.
MTV Uutisten Makuja-ruokasivuilla kerrottiin aiemmin mochi-jäätelön suosiosta Suomessa. Tämä japanilainen jäätelöherkku on trendannut tänä vuonna erityisesti somepalvelu TikTokissa, ja sitä myötä tuotteille on ollut kovaa kysyntää myös suomalaiskaupoissa.
Sekä S-ryhmältä, Keskolta että Lidliltä todettiin mochi-jäätelöiden olevan tämän kevään ja kesän suuri ruokailmiö.
Mochi-jäätelö ei suinkaan ole ainoa ruoka, joka on sosiaalisen median vaikutuksesta muodostunut niin sanotuksi "pakko kokeilla" -tuotteeksi. Asiantuntijoiden ja kauppojen mukaan kyse on hyvin tutusta ilmiöstä.
Lue myös: Suomessa on uusi hittijäätelö: "Vastaavaa villitystä ei ihan hetkeen ole nähty"
Tutkija: Tämän takia ihmiset haluavat kokeilla hittireseptejä
Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen yliopistotutkija Essi Pöyryn mukaan sosiaalisen median kautta pulpahtaneissa hittiruoissa ja -resepteissä on pohjimmiltaan kyse yhteenkuuluvuuden tunteen merkityksestä.
– Jos kaikki ovat kokeilleet uunifetapastaa, avokadopastaa tai muuta trendikästä juttua, niin sinäkin haluat osallistua siihen. Sinäkin haluat pystyä puhumaan siitä, että miten ruoka onnistui ja oliko se hyvää, Pöyry selittää ilmiötä.
Reseptin suosiota saattaa siivittää myös tietty "outoustekijä". Esimerkiksi avokadon lisääminen pastaan ei ollut mitenkään yleistä ennen avokadopastaohjeen läpimurtoa.
– Ihmiset ajattelivat, että on ihan outoa laittaa avokadoa pastaan, ja halusivat selvittää, mistä siinä on kyse.
Kun on itse testannut ja maistanut hitiksi noussutta ruokaa, voi sitten osallistua keskusteluun kavereiden kanssa kahvipöydissä ja somessa. Näin voi kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta.
– Sen takia ihmisten on tärkeää pysyä ajan tasalla maailmasta, että me ymmärrämme, mistä muut puhuvat ja mistä ovat kiinnostuneita. Tämä liittyy syvällisiin ihmisluonteen tarpeisiin.
Reseptihitit näkyvät kauppojen myynneissä
Avokadopasta ja uunifetapasta ovat ehkä tunnetuimmat ruokamaailman ilmiöesimerkit ja niiden suosio näkyi aikoinaan myös kaupoissa.
– Varmasti kaikissa kaupoissa esimerkiksi avokadopasta vaikutti avokadojen myyntiin ja uunifetapasta fetan myyntiin, arvioi Johanna Liukkonen Lidlin viestinnästä.
Keskon myyntijohtaja Janne Vuorinen vahvistaa Liemessä-ruokablogin uunifestapastan aiheuttaneen hetkellisen myyntipiikin Pirkka Parhaat -brändin fetajuustossa.
SOK marketkaupan ketjuohjauksen myyntipäällikkö Juha Niemiselle tulee puolestaan yllättävistä hiteistä ja hyllypuutteista mieleen niin sanottu "muttigate" vuodelta 2014.
– Tuolloin Henri Alén twiittasi reseptin, jossa mainittiin Mutti-tomaattimurska sillä seurauksella, että kyseiset säilykkeet pääsivät loppumaan myymälöistä.
Lue myös: Ruokakaupoissa näkyy nyt yksi selkeä buumi – näiden tuotteiden suosio kasvanut roimasti: "Ajan ilmiö"
Minisitruunoita, chiliöljyä ja nyhtökaurajono
K-kaupoissa yksittäisistä tuotteista hiteiksi kuluneen reilun vuoden aikana on nousut muun muassa Pirkka Parhaat -brändin Rapea valkosipuli chili-seesamiöljyssä. Tuotteen nousu somehitiksi alkoi vuosi sitten keväällä.
– Pelkästään kevään 2022 aikana sen myynti kolminkertaistui, ja nyt myynti on tuplaantunut vuoden takaiseen verrattuna. Uskomme, että somehehkutuksella oli tässä iso vaikutus. Tuotteeseen liittyviä suosittuja reseptejä ovat esimerkiksi chilinuudelit, Keskon Janne Vuorinen kertoo.
Lidlissä puolestaan hittituotteiksi ovat nousseet muun muassa hattaran makuiset viinirypäleet, jotka tulivat kauppoihin ensimmäistä kertaa kesällä 2021.
– Keväällä 2022 puolestaan suureksi hitiksi nousivat minisitruunat. TikTokissa levisi videoita, joissa käyttäjät maistelivat sitruunoita ja kertoivat niistä mielipiteensä. Niin hattaranmakuiset viinirypäleet kuin minisitruunatkin saavuttivat suuren suosion ja ne olivat ajoittain loppu myymälöistä, Lidlin Johanna Liukkonen sanoo.
Katso video: Mitä ovat nämä kokonaisina syötävät minisitruunat? Pekka Poudan johtama raati testasi hittivälipalan. Juttu jatkuu videon alla.
3:55
S-ryhmän tuotteille nostetta on tuonut muun muassa Suomalainen menestysresepti -kilpailu, jonka voittajatuotteet ovat saavuttaneet ainakin hetkellisiä myyntipiikkejä. Myös vegebuumi innosti suomalaisia kauppoihin muutamia vuosia sitten.
– Aika harvoin ruokakaupoissa jonotetaan jonkin tietyn tuotteen perään, mutta vuonna 2016 sellainenkin tilanne nähtiin melko usein, sillä nyhtökauraa saatiin alkuvaiheessa myyntiin vain murto-osa siitä minkä verran sille olisi ollut kysyntää, muistelee SOK:n Juha Nieminen.
Sosiaalisen median tahti on nopea, ja usein somehitit tulevat ja myös laantuvat melko nopeasti. Lidlistä kerrotaan, että laantumisen jälkeen tuotteen menekki kuitenkin monesti vakiintuu korkeammalle tasolle kuin ennen somehypeä.
Lue myös: K-kauppoihin "täysin uudenlainen vaihtoehto tonnikalalle" – myös S-ryhmän säilykehyllyllä kuhisee
Näin ruokailmiötä ennakoidaan ja näin niihin reagoidaan kaupoissa
Kaupat pyrkivät nykyään haistelemaan ennakkoon mahdollisia ruokatrendejä sosiaalisen median, ruokavaikuttajien ja asiakasdatan perusteella.
– Yhtäkkiä nousevat trendit saattavat kyllä joskus aiheuttaa äkillisiä myyntipiikkejä ja tämä edelleen hyllypuutteita, mutta pystymme reagoimaan pääsääntöisesti niihin niin, ettei saatavuus isossa kuvassa vaarannu. Lisäksi tietyillä alueilla tai yksittäisissä kaupoissa jokin hittiresepti tai hittituote voi aiheuttaa odotettua suurempaa kysyntää ja näkyä hetkellisesti tyhjempänä hyllypaikkana, Keskon Janne Vuorinen kertoo.
Jos Keskolla huomataan jonkun tietyn ruoan tai raaka-aineen trendaavan, siitä pyritään tekemään aina oma reseptiversio K-Ruoka-palveluun ja nostamaan ilmiötä sitä kautta esiin.
Ruokailmiön pulpahtaessa pinnalle S-ryhmällä otetaan välittömästi selvää, mikä ilmiön on aiheuttanut, ja mistä kaikista tuotteista on kyse. Tämän jälkeen selvitetään tuotteen varastosaldot ja tehdään lisätilauksia tavarantoimittajalle.
– Saatamme myös ottaa käyttöön niin sanotun keskistetyn jakomallin, jossa kaikille myymälöille ohjataan tuotetta tasapuolisesti. Joissain tilanteissa saatamme ottaa nopealla aikataululla valikoimiin korvaavia tai täydentäviä tuotteita saatavuuden varmistamiseksi, sanoo SOK:n Juha Nieminen.
Jos myynti kasvaa merkittävästi, niin tuotteelle pyritään Niemisen mukaan myös löytämään enemmän tilaa myymälästä.