Tutkija kertoo niin sanotusta fomo-shoppailuilmiöstä, joka on yleistynyt Suomessakin.
Sosiaalinen media vaikuttaa nykypäivänä yhä enemmän kuluttajien ostopäätöksiin. MTV Uutiset kertoi aiemmin muun muassa mochi-jäätelöilmiöstä: tämä japanilainen jäätelöherkku on trendannut tänä vuonna erityisesti somepalvelu TikTokissa, ja sitä myötä tuotteille on ollut kovaa kysyntää myös suomalaiskaupoissa.
Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen yliopistotutkija Essi Pöyryn mukaan sosiaalisen median kautta pulpahtaneissa hittiruoissa ja resepteissä on pohjimmiltaan kyse yhteenkuuluvuuden tunteen merkityksestä.
Lyhenne fomo tulee sanoista "fear of missing out" ja tarkoittaa paitsijäämisen pelkoa
– Jos kaikki ovat kokeilleet uunifetapastaa, avokadopastaa tai muuta trendikästä juttua, niin sinäkin haluat osallistua siihen. Sinäkin haluat voida puhua siitä, että miten ruoka onnistui ja oliko se hyvää, Pöyry selitti MTV Uutisille aiemmin ilmiötä.
Lue lisää: Uutuusruoka aiheutti yllätysjonot ja feta vietiin käsistä – ruokakaupat kertovat ilmiöistä, joihin sinäkin ehkä "haksahdit"
Sosiaalinen media aiheuttaa fomo-shoppailua
Tätä ilmiötä voidaan kutsua myös niin sanotuksi fomo-shoppailuksi. Lyhenne fomo tulee sanoista "fear of missing out" ja tarkoittaa siis paitsijäämisen pelkoa.
– Ostetaan tuotteita siitä näkökulmasta, että pelätään esimerkiksi tuotteen loppuvan, tai että jäädään paitsi jostain sosiaalisesta osallistumisesta trendiin, Pöyry kuvailee termiä.
Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että yksilö kokee kaikilla muilla olevan jonkinlainen tietynlainen vaate tai tietty harrastus.
– Jos minäkin en hanki tätä tuotetta tai palvelua, niin jään sitten jostain sosiaalisesta identiteetistä tai kokemuksesta paitsi.
Yhteisöön kuulumisen tarve ei ole mikään uusi ilmiö, mutta sosiaalisen median myötä näemme paljon nopeammin ja paljon enemmän sitä, mitä muut ihmiset tekevät. Aiemmin omaa pukeutumista tai harrastuksia on verrattu ehkä enemmän lähipiiriin, mutta nykyään vaikutteita saa paljon laajemmin somen kautta.
– Tämä näkyy erityisesti nuorilla, jotka ovat alttiita hakemaan sosiaalista hyväksyntää.
Katso myös video: Mikä ihmeen mochi-jäätelö? Selvitimme, miten suosikkijäätelöä tehdään, ja miksi se on suosittua. Juttu jatkuu videon alla.
4:35
Paitsijäämisen pelkoa käytetään hyväksi markkinoinnissa
Fomo-tuntemusta osataan käyttää taitavasti myös yritysten markkinoinnissa. Pöyry nostaa esimerkiksi vaikuttajamarkkinoinnin:
– Tämäkin menestynyt henkilö tai ihailtu hahmo käyttää tätä tuotetta – sitä kautta saadaan vertaisen tuoma sosiaalinen elementti mainontaan. Kun se onkin joku, jonka tunnistat ja johon samaistut, niin saadaan vahvempi efekti.
Markkinoinnissa voidaan myös tekstillä ja erilaisilla vihjeillä tuoda esiin seikkoja, miksi kuluttajan on juuri nyt hankittava tietty tuote, ettei jää siitä paitsi.
"Jotkut saattavat tehdä superhuonoja ostopäätöksiä"
Someilmiöiden kohdalla fomo-shoppailu ei Pöyryn mukaan suinkaan ole aina haitallista. Esimerkiksi mochi-jäätelötrendissä on kyse puhtaasti siitä, että ihmiset ovat uteliaita maistamaan uudenlaista tuotetta. Pöyryn mukaan perinteisen median roolina on myös tehdä valintoja uutisoitavista villityksistä.
– Ihan kaikista heräteostoksia ja hetken villityksiä aiheuttavista TikTok-trendeistä ei tarvitsisi uutisoida. Esimerkiksi curly girl oli villityksenä sellainen, mitä ihmiset eivät oikein edes ymmärtäneet ja silti siitä uutisoitiin.
"Kaikkien on nyt pakko kokeilla tätä" -viestintä on haitallista Pöyryn mukaan erityisesti nuorille.
– Jotkut saattavat tehdä superhuonoja ostopäätöksiä ihan sen takia, että on saanut sellaisen fiiliksen, että minullakin on nyt pakko olla nämä limited edition -kengät ja maksaa niistä 800 euroa. Tämä on ikään kuin se haittapuoli.
Pöyry kuvaa median ja someilmiöiden suhdetta ikiliikkujaksi: ensin ilmiö trendaa somessa, sitten media raportoi aiheesta, jonka jälkeen siitä kuhistaan jälleen somessa ja lopulta uudelleen mediassa.