Lankesitko sinäkin "ansaan"? Fomo-shoppailu yleistyy: "Jotkut saattavat tehdä superhuonoja ostopäätöksiä"

Sosiaalinen media aiheuttaa fomo-shoppailua

Tätä ilmiötä voidaan kutsua myös niin sanotuksi fomo-shoppailuksi. Lyhenne fomo tulee sanoista "fear of missing out" ja tarkoittaa siis paitsijäämisen pelkoa. 

– Ostetaan tuotteita siitä näkökulmasta, että pelätään esimerkiksi tuotteen loppuvan, tai että jäädään paitsi jostain sosiaalisesta osallistumisesta trendiin, Pöyry kuvailee termiä.

Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että yksilö kokee kaikilla muilla olevan jonkinlainen tietynlainen vaate tai tietty harrastus. 

– Jos minäkin en hanki tätä tuotetta tai palvelua, niin jään sitten jostain sosiaalisesta identiteetistä tai kokemuksesta paitsi. 

Yhteisöön kuulumisen tarve ei ole mikään uusi ilmiö, mutta sosiaalisen median myötä näemme paljon nopeammin ja paljon enemmän sitä, mitä muut ihmiset tekevät. Aiemmin omaa pukeutumista tai harrastuksia on verrattu ehkä enemmän lähipiiriin, mutta nykyään vaikutteita saa paljon laajemmin somen kautta.

– Tämä näkyy erityisesti nuorilla, jotka ovat alttiita hakemaan sosiaalista hyväksyntää. 

Katso myös video: Mikä ihmeen mochi-jäätelö? Selvitimme, miten suosikkijäätelöä tehdään, ja miksi se on suosittua. Juttu jatkuu videon alla.

4:35Mitä on mochi-jäätelö?

Paitsijäämisen pelkoa käytetään hyväksi markkinoinnissa

Fomo-tuntemusta osataan käyttää taitavasti myös yritysten markkinoinnissa. Pöyry nostaa esimerkiksi vaikuttajamarkkinoinnin: 

– Tämäkin menestynyt henkilö tai ihailtu hahmo käyttää tätä tuotetta – sitä kautta saadaan vertaisen tuoma sosiaalinen elementti mainontaan. Kun se onkin joku, jonka tunnistat ja johon samaistut, niin saadaan vahvempi efekti. 

Markkinoinnissa voidaan myös tekstillä ja erilaisilla vihjeillä tuoda esiin seikkoja, miksi kuluttajan on juuri nyt hankittava tietty tuote, ettei jää siitä paitsi.

Esimerkiksi Normal-kauppaketju kytkee tuotemarkkinointinsa vahvasti sosiaaliseen mediaan.MTV

"Tämä tuote trendaa TikTokissa", sanotaan Normalin tuote-esittelyssä.MTV

"Jotkut saattavat tehdä superhuonoja ostopäätöksiä"

Someilmiöiden kohdalla fomo-shoppailu ei Pöyryn mukaan suinkaan ole aina haitallista. Esimerkiksi mochi-jäätelötrendissä on kyse puhtaasti siitä, että ihmiset ovat uteliaita maistamaan uudenlaista tuotetta. Pöyryn mukaan perinteisen median roolina on myös tehdä valintoja uutisoitavista villityksistä.

– Ihan kaikista heräteostoksia ja hetken villityksiä aiheuttavista TikTok-trendeistä ei tarvitsisi uutisoida. Esimerkiksi curly girl oli villityksenä sellainen, mitä ihmiset eivät oikein edes ymmärtäneet ja silti siitä uutisoitiin. 

"Kaikkien on nyt pakko kokeilla tätä" -viestintä on haitallista Pöyryn mukaan erityisesti nuorille. 

– Jotkut saattavat tehdä superhuonoja ostopäätöksiä ihan sen takia, että on saanut sellaisen fiiliksen, että minullakin on nyt pakko olla nämä limited edition -kengät ja maksaa niistä 800 euroa. Tämä on ikään kuin se haittapuoli.

Pöyry kuvaa median ja someilmiöiden suhdetta ikiliikkujaksi: ensin ilmiö trendaa somessa, sitten media raportoi aiheesta, jonka jälkeen siitä kuhistaan jälleen somessa ja lopulta uudelleen mediassa.

Lue myös: Suomalaiset rynnivät ostamaan Lidlin 15 euron lenkkareita koronasta välittämättä, trokarit myyvät nyt satasilla – näin Matti onnistui hankkimaan kaksi tossuparia

Lue myös: Ruokakaupoissa näkyy nyt yksi selkeä buumi – näiden tuotteiden suosio kasvanut roimasti: "Ajan ilmiö"

• ma12:40
  Ruoka

  Reetta, Wilhelmina ja Lin kehittivät mullistavan maustepussin nuudeleille
• 6.3.17:15
  Ruoka

  Sosiaalinen media mullisti suomalaisten ruoanlaiton – simppelistä pastasta tuli yksi kaikkien aikojen menestysruoista
• 26.2.18:55
  Luonto ja eläimet

  Emo hylkäsi, lauma hyljeksi – mitä apinavauva Punchille kuuluu nyt?
• 26.2.10:29
  Ruoka

  Onko hapankaali oikeasti terveellistä?
• 21.2.09:13
  Ruoka

  Maistuvatko maapähkinä ja viinirypäle yhdessä suklaalta? Testasimme oudon somehaasteen
• Lataa lisää