Yo-koe kokonaan digitaaliseksi ensi vuonna – lukioissa kuitenkin vielä vähän digitaalisia oppimateriaaleja

Ongelmat niputetaan herkästi

Kustantajien mukaan palveluiden toimivuuteen liittyy ongelmia, mutta ne eivät ole yleisiä.

– On luontevaa, että jos halutaan käyttää tuotetta joka ei toimi, se mielletään tuotteen viaksi, vaikka syy voi olla esimerkiksi verkkoyhteyksissä, sanoo kustannusjohtaja Teuvo Sankila Otavan oppimisen palveluista.

– Osa saamastamme palautteesta koskee ongelmia, joista on vaikea sanoa, johtuvatko ne hitaista yhteyksistä, laitteista vai esimerkiksi sovelluksesta, sanoo puolestaan Sanoma Pron toimitusjohtaja Kirsi Harra-Vauhkonen.

Hän lisää, että Sanoma Pron palveluissa ei ole havaittu useimpia kirjoituksessa esille nostettuja ongelmia, mutta kertoo myös, että käyttökokemuksen parantamiseksi tehdään koko ajan töitä.

Yo-tutkinto kokonaan digitaalinen ensi vuonna

• Ylioppilastutkintoa kehitetään jatkuvasti. Tällä hetkellä näkyvin kehitysprojekti on tutkinnon digitalisointi.
• Ylioppilastutkinto on digitalisoitunut asteittain syksystä 2016 lähtien, jolloin sähköinen koe järjestettiin kolmessa aineessa: maantieteessä, filosofiassa ja saksassa.
• Koko tutkinnon on määrä olla digitaalisessa muodossa keväällä 2019. Sähköiseen muotoon siirrytään viimeiseksi matematiikassa.

Iso loikka vielä ottamatta

OAJ:n Arran mukaan siirtymä digitaalisiin oppimateriaaleihin on tapahtunut lukiossa varsin hitaasti.

Hän arvioi, että muutosta on hidastanut esimerkiksi se, että digikirjojen lisenssejä ei voi kierrättää painettujen kirjojen tapaan ja että niiden painotuotteita korkeampi verokanta nostaa niiden hintaa.

Otavan Sankila arvioi, että digimateriaalin käyttö on lukioissa noin 10–15 prosentin luokkaa, mutta aine- ja oppilaitoskohtaiset erot ovat suuria.

– Se ei ole vielä valtavirtaa, mutta yleistyy varmasti tänäkin vuonna kun sähköinen ylioppilastutkinto tulee lähemmäs ja lähemmäs.

Kehitystä vauhdittaa myös tutkinnon suorittamiseen tarvittavien päätelaitteiden yleistyminen ja koulujen tietoliikenneyhteyksien parantuminen.

Yo-koe muuttui ensimmäistä kertaa osittain sähköiseksi syksyllä 2016. Juttu jatkuu videon jälkeen.

1:54

Haastateltavat ovat yhtä mieltä siitä, että koko ajan mennään sitä kohti, että keskustelu siirtyy selvemmin teknisistä ratkaisuista sisältöihin ja digitaaliseen pedagogiikkaan. Uuden teknologian käyttöönotto kun ei ole itsetarkoitus, vaan tarkoituksena on, että digiloikkaa seuraa pedagogian laadullinen harppaus.

Kaikille jotain

Oppimisen ja opetuksen digitaalisaatiota voi tarkastella opettajan ja oppilaan näkökulmista, sanoo Sanoma Pron toimitusjohtaja Kirsi Harra-Vauhkonen. Opettajien avuksi kehitetyt työkalut ja sovellukset auttavat säästämään aikaa ja kohdentamaan huomionsa olennaiseen. Esimerkiksi digitaalisten seurantatyökalujen avulla opettaja voi reaaliaikaisesti seurata, miten tehtävistä suoriudutaan.

– Hän näkee heti, jos joku ei ole ehtinyt tekemään tehtäviä tai tällä on vaikeuksia niiden kanssa, Harra-Vauhkonen havainnollistaa.

Oppilaille ja opiskelijoille teknologia taas tarjoaa parhaimmillaan uusia, innostavia ja joustavia tapoja oppia. Digisisältöjä voi hyödyntää uusissa ympäristöissä, kuten kotimatkalla bussissa, ja välitöntä palautetta antavat ohjelmat mahdollistavat sen, että omaa suoriutumista voi arvioida tuoreeltaan.

Myös painetusta oppikirjasta voi saada irti uutta: älypuhelin ja sivuntunnistusteknologiaa hyödyntävä sovellus herättävät eloon oppimateriaaliin kuuluvat videot.

7:14

• 16:08
  Iranin sota

  Iran otti Hormuzinsalmella taloudellisen "ydinaseensa" käyttöön – seuraukset voivat sataa Venäjän laariin
• 15:23
  Eduskunta

  Susanna Lindroos-Hovinheimo valittiin eduskunnan apulaisoikeusasiamieheksi
• 15:20
  Työnhaku

  Insinööriopiskelija Jasber hakee töitä kadulla kyltin kanssa: "Miksi ikinä olisi noloa yrittää?"
• 14:54
  Teknologia

  Suomen neljäs kvanttitietokone käyttöön Aalto-yliopistossa – tarkoitettu myös opiskelijoille
• 13:30
  Sodankylä

  Hätkähdyttävä näky Sodankylässä: Sumusta ilmestyi jättimäinen sotakone – Uula kuvasi
• Lataa lisää