Yliopistosairaalat huolissaan tutkimusrahoituksesta: "Potilaiden hoidon laatu kärsii väistämättä" – ministeri Lindén lupailee lisää rahaa

Yliopistosairaaloiden budjetista noin kymmenesosa menee opetukseen ja tutkimukseen. 

Yliopistosairaaloissa muun muassa kehitetään ja tutkitaan uusia hoitomenetelmiä sekä koulutetaan erikoislääkäreitä ja muita terveydenhuollon ammattiryhmiä.

Valtio korvaa tällä hetkellä noin puolet tutkimus- ja opetusmenoista. Loput katetaan muun muassa kuntien antamalla rahoituksella.

Lue myös: Palkkojen yhtenäistäminen sote-uudistuksessa maksaa 680 miljoonaa euroa, arvioi KT

Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kunnat rahoittavat HUSissa tehtävää tutkimusta tänä vuonna noin 17 miljoonalla eurolla.

– Tutkimukseen suoraa rahaa laitetaan tänä vuonna noin 17 miljoonaa euroa. Yhteensä tutkimukseen ja opetukseen summa on noin 100 miljoonan euron luokkaa, sanoo HUSin tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta.

Sote-uudistuksen myötä vastuu perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta siirtyy hyvinvointialueille. Samalla rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle.

Kun kaikki rahoitus tulee valtiolta, pahimmassa tapauksessa samasta rahoituksesta kilpailevat perusterveydenhuolto ja yliopistosairaaloissa tehtävä lääketieteen tutkimus.

– Pahin skenaario olisi se, että ne todellakin kilpailevat keskenään. Toivoisin valistunutta päätöksentekoa. Paras ratkaisu olisi, että valtio jakaisi tutkimuksen ja opetuksen rahoituksen korvamerkittynä ja riittävän tasoisena.

Tutkimusrahoitus vähentynyt

Valtion tutkimusrahoitus on vähentynyt viime vuosina. 

Kun vuonna 2000 rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen oli 56 miljoonaa euroa, tänä vuonna summa on noin 21 miljoonaa euroa.

Viisi yliopistosairaalaa Suomessa on huolissaan siitä, että sote-uudistuksessa yliopistosairaaloiden opetukselle ja tutkimukselle ei ole osoitettu rahoitusta, eikä yliopistosairaaloiden tehtäviä ole määritelty laissa.

– Sote-uudistuksen lakipaketti ei huomioi riittävästi yliopistollisten sairaaloiden roolia kansallisten erityistehtävien hoitamisessa: valmiussuunnittelussa, opetuksessa ja koulutuksessa, innovaatiotoiminnassa, uusien menetelmien kehityksessä ja käyttöönotossa eikä tutkimuksessa, yliopistosairaaloiden edustajat toteavat tiedotteessa. 

Pitkärannan mukaan tutkimusrahoituksen väheneminen näkyy hoidon laadussa.

– Kaiken hoidon pitäisi olla näyttöön perustuvaa ja kaikki hoitohan saadaan tutkimuksen myötä. Esimerkiksi aivoinfarktien liuotushoito on tällainen. Jos tutkimusta ei tehdä, potilaiden hoidon laatu kärsii väistämättä. Uskoisin, että ratkaisu jollakin tavalla löytyy, mutta kyllä tämä realistinen huoli on.

Lindén: Tutkimusrahoitusta lisättävä

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) sanoo, että valtion tutkimusrahoitusta tulisi nostaa.

– Aivan ehdottomasti. Olen ollut sitä ollut vaatimassa eduskunnassa ja en ole mieltäni muuttanut. Tämä on koko Suomen lääketieteen kehityksen lähtökohta.

Lindén on aiemmin toiminut muun muassa HUSin toimitusjohtajana.

– Noin 20 vuotta sitten valtio antoi 12 prosenttia sairaalan budjetista tutkimusta ja opetusta varten. Tällä hetkellä se on noin kahden prosentin luokkaa, ja kunnat ovat lähteneet sitä paikkailemaan. Meidän täytyy saada kasvatettua tätä budjetissa olevaa rahoitusta. 

Lindénin mukaan tasoa voitaisiin kasvattaa ensi alkuun esimerkiksi 5 miljoonalla eurolla vuosittain.