Yli 200 tutkijaa vaatii WHO:ta ottamaan koronaviruksen aerosolitartunnat vakavasti – suomalainen ylilääkäri: Ei näyttöä

Yli 200 tutkijaa syyttää WHO:ta aerosolitartuntojen vähättelystä – Husin ylilääkäri kertoo, miksi vaateet ovat kaukaa haettuja 4:25
Videolla Husin ylilääkäri Asko Järvinen kertoo, miksi vaateet ovat kaukaa haettuja.

WHO:n on otettava suosituksissaan huomioon koronaviruksen leviäminen ilmateitse. Näin vaati 239 tutkijan ryhmä avoimessa kirjeessään. Husin ylilääkärin Asko Järvisen mukaan vaateelle ei ole perusteita.

239 tutkijaa 32 maasta vaatii maailman terveysjärjestöä WHO:ta ottamaan vakavasti mahdollisuuden, että koronvirus leviäisi ihmisten välillä ilmateitse aerosolien välityksellä. Tutkijat haluaisivat, että järjestö ottaisi ilmatietartunnat aiempaa vakavammin suosituksissaan.

Asiasta uutisoi muun muassa The Guardian.

Tällä hetkellä WHO pitää pisaratartuntaa vaarallisimpana koronaviruksen leviämiskeinona.

Samaa mieltä on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) ylilääkäri Asko Järvinen.

– Oman käsitykseni mukaan aerosolitartunnoista ei ole juuri näyttöä, vaan ne ovat enemmänkin fysikaalisia testejä siitä, miten eri aerosolit menisivät ja leviäisivät.

Järvinen sanoo, että tartuntaketjujen jäljityksessä on huomattu koronaviruksen leviävän lähes täysin pisaratartuntana. Mikäli aerosolitartunnat olisivat merkittäviä, niin muun muassa terveydenhuollossa olisi tullut merkittävästi nykyistä enemmän tartuntoja. Nyt näin ei ole ollut.

– Myös tartuntojen määrän väheneminen viittaa siihen, että tartunnat leviävät pisaratartuntana. Jos aerosolitartuntoja on, niin ne ovat hyvin harvinaisia poikkeuksia, sanoo Järvinen.

Järvisen mukaan koronaviruksessa on vielä paljon sellaista, joka on hämärän peitossa. Vielä ei edes varmasti tiedetä, antaako koronaviruksen aiheuttama sairaus suojan virusta vastaan. Ja jos antaa, niin kuinka pitkään suoja kestää.

– Jos sairaus ei suojaa, silloin rokottaminenkaan ei anna merkittävää suojaa, Järvinen sanoo.

Melko varmaa sen sijaan on, että koronavirus pysyy ihmiskunnan riesana.

– Jollain tavalla meidän pitää sen kanssa elää, Järvinen sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat