Parhaillaan Lappeenrannassa käytävät Kalevan Kisat ovat sadannet yleisurheilun SM-kisat, sillä ensimmäiset pidettiin Tampereella vuonna 1907. Kalevan Kisojen nimellä kisoja on tosin käyty vasta vuodesta 1938 lähtien.
Nimi "Kalevan Kisat" tulee silloisen vahinkovakuutusyhtiö Kalevan henkilökunnan lahjoittamasta kiertopalkinnosta, Kalevan maljasta.
SM-kisat ovat historiansa aikana jääneet pitämättä vain kerran: vuonna 1941 sota esti kilpailut. Lappeenrannassa kisat järjestetään nyt neljännen kerran 100-vuotiaan Lappeenrannan Urheilumiesten toimiessa pääkisajärjestäjänä.
Muistelumatka neljien kisojen isäntään Viipuriin
Viipuri oli Suomen kaupunkina ollessaan kisanäyttämönä neljästi, viimeisen kerran vuonna 1937. Viipurin kisat olivat ensimmäiset kolmipäiväiset kisat ja kokosivat Viipurin keskuskentälle noin 32 000 katsojaa.
Viipuriin on Lappeenrannasta matkaa maantietä pitkin noin 50 kilometriä. Urheiluvaikuttajat ja monet urheilijat tekivätkin menneillään olevien kisojen aattona muistelu- ja juhlamatkan Viipuriin 70 vuotta sitten viimeksi pidettyjen kisojen kunniaksi. Matkan järjestäjänä olivat Viipurin Urheilijat ja LUM.
- Kalevan Kisat on järjestetty aina urheilijoita ja yleisöä varten. Ei kisajärjestäjiä varten. Niin se oli aikanaan ollut Viipurissa ja niin se on nyt täällä Lappeenrannassakin, toteaa juhlamatkan Viipuriin vetänyt kunniapuheenjohtaja Nisse Hagman.
Joko järjestäjänä tai katsojana 50 vuotena Kalevan kisoissa olleen 83-vuotiaan Hagmanin mukaan sotien aikanakin urheilukipinä kyti voimakkaana Suomen kansassa voimakkaana, kuten vuoden 1944 syyskuussa järjestetyt kisat osoittavat.
Lappeenrannan Kalevan Kisat ovat näillä näkymin viimeiset kolmipäiväiset kisat. Ensi kesänä loppukilpailut painottuvat lauantaille ja sunnuntaille. Lappeenrantaan odotetaan 20 000 katsojaa.
(MTV3-STT)