Xi Jinpingin suora Yhdysvaltojen kommentointi on poikkeuksellista | MTV Uutiset
Xi Jinpingin suora Yhdysvaltojen kommentointi on poikkeuksellista – mitä se kertoo Kiinan ja Yhdysvaltojen suhteen tilasta?
3:30Kiinan helmikuussa julkaisema Ukrainan rauhansuunnitelma sai epäilevän vastaanoton.
Julkaistu 16.03.2023 14:32
MTV UUTISET – STT
Hetkeksi esiin nousseet liennytystoiveet Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä tyssäsivät Kiinan vakoilupalloon. Yhdysvallat on syyttänyt Kiinan muun muassa harkitsevan aseapua Venäjälle.
Kiinan kansankongressin kokouksessa maaliskuun alussa kuultiin maan johdolta kovasanaisia kommentteja Yhdysvalloista.
Presidentti Xi Jinping syytti länsimaita Kiinan eristämisestä ja tukahduttamisesta Yhdysvaltain johdolla.
– Länsimaat ovat Yhdysvaltain johdolla toteuttaneet Kiinan kaikenkattavan eristämisen, piirityksen ja tukahduttamisen, mikä on tuonut ennennäkemättömän vakavia haasteita maamme kehitykselle, Xi sanoi maan uutistoimiston mukaan.
STT:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan tällainen viesti Kiinan suunnalta ei ole uutta. Poikkeuksellista on heidän mukaansa kuitenkin se, että nimenomaan presidentin suusta kuullaan näin suoraa kritiikkiä Yhdysvalloille.
– Tyypillisesti Xi puhuu aina hyvin epämääräisesti ja vertauskuvien kautta hegemoniasta ja voimapolitiikasta kansainvälisessä ympäristössä, sanoo erikoistutkija Matti Puranen Maanpuolustuskorkeakoulusta.
– Aiemmin sama viesti on välitetty kiertoilmaisujen kautta.
Xi on aiemmin pidättäytynyt syyttämästä Yhdysvaltoja suoraan ja pysynyt monien kiistakysymysten yläpuolella, sanoo myös väitöskirjatutkija Niki Sopanen Helsingin yliopistosta.
– Yleensä he, ketkä ovat kommentoineet, ovat olleet alemman tason edustajia, esimerkiksi ulkoministeri, Sopanen sanoo.
Sopanen näkee Xin tiukentuneelle retoriikalle monta mahdollista selittävää tekijää: Kiinan sisäpolitiikan jännitteet, yhdysvaltalaisviranomaisten väitteet muun muassa koronaviruksen alkuperästä ja aseavun harkitsemisesta Venäjälle, teknologiasektorilla ahtaalle joutuminen sekä turvallisuuspoliittinen toiminta, erityisesti Yhdysvaltojen, Intian, Japanin ja Australian Quad-yhteistyö.
Alkuviikosta Kiina älähti, kun Australian kerrottiin ostavan tulevina vuosina yhdysvaltalaisia ydinsukellusveneitä Aukus-yhteistyön puitteissa.
– Kiinasta vaikuttaa siltä, että Yhdysvallat ja sen liittolaiset ovat kiristäneet otettaan teknologia- ja turvallisuuspolitiikan saralla, Sopanen sanoo.
Vakoilupallo katkaisi lähentymisen lyhyeen
Vuodenvaihteen tienoilla Kiinan ja Yhdysvaltojen suhteissa oli nähtävissä hetken aikaa pientä lähentymistä.
Marraskuussa Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Xi Jinping tapasivat G20-kokouksen yhteydessä Indonesiassa. Biden sanoi hakevansa tapaamiselta pohjaa suhteiden rakentamiselle.
– Molemmilla puolilla oli selkeästi jonkinlainen halu luoda vakautta suhteisiin, Puranen arvioi.
– Kiinalla varsinkin näytti puoluekokouksen jälkeen olevan intoa lähteä liennyttämään suhteita Yhdysvaltojen ja EU:n suuntaan.
Maiden vuoropuhelua oli tarkoitus jatkaa alkuvuodesta ulkoministeri Antony Blinkenin vierailulla Kiinaan, joka olisi ollut ensimmäinen ulkoministerivierailu Kiinaan sitten syksyn 2018.
Sitten Yhdysvaltojen ilmatilaan leijui epäilty kiinalainen vakoiluilmapallo, jonka Yhdysvallat ampui alas. Kiinan mukaan kyseessä olisi ollut siviili-ilma-alus, ja se syytti Yhdysvaltoja ylireagoinnista ja kansainvälisten käytäntöjen vakavasta loukkaamisesta.
Myös Blinkenin suunniteltu Kiinan-vierailu peruttiin viime hetkillä, eikä sille ole kerrottu uutta ajankohtaa.
Puranen näkee, ettei Yhdysvaltojen hallituksella olisi ollut sisäpoliittisesti muuta mahdollisuutta kuin reagoida vakoilupalloon vahvasti, sillä kongressissa on niin vahva Kiinan vastainen konsensus.
– Jos jostain asiasta Yhdysvaltain kongressi on hyvin yksimielinen niin tästä, että Kiina on päävihollinen.
Kiina taas ei suhtaudu kritiikkiin kovin hyvin, sanoo Sopanen.
– Virallinen Kiina kokee vanhastaan kaikenlaisen kritiikin erityisesti lännestä suurena loukkauksena.
"Maat ovat lukkiutuneet vihamieliseen kierteeseen"
Puranen sanoo, ettei Kiinakaan voi tällä hetkellä näyttää heikkoutta Yhdysvaltojen edessä, sillä maasta on rakennettu viholliskuvaa vuosikymmeniä.
– Maat ovat lukkiutuneet myös molempien maiden sisäpolitiikasta kumpuavaan vihamieliseen kierteeseen, Puranen luonnehtii.
Mitä sitten vaatisi, että Kiinan ja Yhdysvaltojen suhteet voisivat jälleen lähentyä?
– Tarvitaan varmaan ainakin pidempi ajanjakso ilman provokaatioita mihinkään suuntaan, Puranen sanoo.
Hän ei kuitenkaan pidä tätä kovin todennäköisenä. Esimerkiksi Yhdysvaltojen kongressin edustajainhuoneen puhemies Kevin McCarthy on suunnitellut tapaamista Taiwanin presidentin kanssa Yhdysvaltoihin.
Kiina pitää demokraattisesti hallittua Taiwania omana kapinallisena maakuntanaan.
Myöskään Sopasella ei ole suuria toiveita maiden suhteiden paranemisesta lähiaikoina.
– En näe hirveän suuria valonpilkahduksia.
Jännitteitä pitävät yllä Ukrainassa jatkuva sota, teknologia-alan kamppailu sekä turvallisuuspoliittinen tilanne Kiinan lähialueilla ja erityisesti Taiwanissa, Sopanen summaa.
Toimittaisiko Kiina aseita Venäjälle?
Yhdysvaltain ulkoministeri Blinken sanoi helmikuussa Kiinan harkitsevan aseiden toimittamista Venäjälle kumppaninsa tukemiseksi Ukrainan sodassa. Blinken varoitti, että näin suora tuki aiheuttaisi vakavia ongelmia.
Kiina vastasi kommentteihin syyttämällä Yhdysvaltoja väärän tiedon levittämisestä.
Puranen pitää jokseenkin epätodennäköisenä, että Kiina päätyisi toimittamaan Venäjälle aseita.
– Jos Kiina niin tekisi, se varmaan viestisi siitä, että Kiina on päättänyt, että Yhdysvaltain suhde ei ole pelastettavissa.
Kiina ei kuitenkaan halua, että Venäjä romahtaisi ja sen nykyinen Kiinalle myötämielinen hallinto vaihtuisi, Puranen sanoo.
Synkimmissä arvioissa on hänen mukaansa esitetty, että jos Kiina uskoo konfliktin Yhdysvaltojen kanssa olevan lähivuosina väistämätön, se voisi aseavun myötä pyrkiä sitomaan Yhdysvaltojen resursseja Ukrainaan.
Sopanen pitäisi Kiinan aseapua Venäjälle yllättävänä, mutta ei mahdottomana.
Aseiden toimittamista vastaan puhuu Sopasen mukaan muun muassa se, että Kiinan omaa logiikkaa noudattaen aseapu tekisi Kiinasta sodan osapuolen.
– Kiinan retoriikan mukaan esimerkiksi länsimaiden voi sanoa olevan sodassa, koska täällä tuetaan Ukrainaa.
