Kiina kasvattaa puolustusmenojaan – väistyvän pääministerin mukaan uhka Kiinaa vastaan kasvaa

Yhdysvalloissa presidentti Joe Bidenilta vaaditaan vahvempia toimia Kiinaa vastaan 1:44
Yhdysvalloissa presidentti Joe Bidenilta vaaditaan vahvempia toimia Kiinaa vastaan.

Kiinan kansankongressi päätti sunnuntaina, että maan puolustusbudjetti kasvaa yli seitsemällä prosentilla 1,55 biljoonaan juaniin (runsaaseen 211 miljardiin euroon). Väistyvän pääministerin Li Keqiangin mukaan tämä on tarpeen, koska "ulkoiset yritykset Kiinan tukahduttamiseksi ovat kasvussa".

–  Asevoimien tulee kiihdyttää sotilaskoulutusta ja valmiutta kautta linjan, Li evästi.

Kiinan puolustusbudjetti on edelleen huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi Yhdysvalloilla, joka on ilmoittanut tänä vuonna käyttävänsä puolustukseen 800 miljardia dollaria (vajaat 752 miljardia euroa). Toisaalta Kiinan tiedetään käyttävän aseisiin paljon enemmän rahaa kuin mitä se puolustusbudjetissaan ilmoittaa.

Kiina julkisti jo kansankongressin alkaessa, että tämän vuoden talouskasvutavoite on noin viisi prosenttia, mikä on kiinalaisittain alhainen luku. Prosentuaalisen talouskasvutavoitteen saavuttamista helpottaa se, että lähtötaso on nyt poikkeuksellisen alhaalla.

Korona romahdutti Kiinassa kotimaisen kysynnän, ja maan talouskasvu painui viime vuonna kolmeen prosenttiin. Kiinan talous on niin ikään tukeutunut jo vuosia globaaliin kysyntään, joka on poikkeuksellisen huonossa hapessa.

Li kertoi noin tunnin kestäneessä ja aplodeihin päättyneessä puheessaan, että Kiina pyrkii luomaan noin 12 miljoonaa työpaikkaa kaupunkeihin. Tarkoituksena on painaa kaupunkien työttömyysaste 5,5 prosenttiin.

Luvassa yllätyksettömät henkilövalinnat

Kiinan sunnuntaina alkanut vuotuinen kansankongressin istunto tuskin tuo yllätyksiä tai uudistuksia, vaikka jättiläisvaltio on poikkeuksellisten kotimaisten ja kansainvälisten vaikeuksien keskellä.

Kommunistisen puolueen pääsihteeri Xi Jinping jatkaa jo kolmannelle kaudelle presidentin tehtävässä. Yhtä varmaa on se, että hänen suosikkinsa Li Qiang nousee pääministeriksi.

Nähtäväksi jää, annetaanko uudelle pääministerille edellytyksiä johtaa maan taloutta. Edeltäjältä Li Keqiangilta presidentti ja pääsihteeri Xi siirsi tämänkin politiikan osa-alueen johdon itselleen.

Vaikka Kiina joutui äskettäin luopumaan nollatoleranssista koronapolitiikassaan äkkipysäyksellä, itsekritiikkiä tai anteeksipyyntöjä lienee turha odottaa. Koronan osalta Kiinassa voitaneen hiljalleen katsoa eteenpäin, sillä taudin arvioidaan jo käyneen läpi suurkaupungit ja jylläävän lähinnä maaseudulla.

Ulkopoliittisesti Kiinan tilanne on tällä erää huomattavan vaikea.

Erityisen hankalaa on suhtautuminen Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa, joka vastoin Kiinan etuja painaa kansainvälistä taloutta alaspäin. Silti Kiina joutuu tukemaan Venäjää ainakin puheiden tasolla.

Kansankongressi on muodollisesti Kiinan korkein valtio- ja lainsäädäntöelin. Todellisuudessa se on enemmänkin kumileimasinparlamentti, joka siunaa hallitsevan kommunistisen puolueen päätökset.

Lue myös:

    Uusimmat