Uuden tutkimuksen mukaan voimakkaasti allergisoivaa tuoksukin siitepölyä on kulkeutunut Suomeen viime vuosina enemmän kuin aiemmin. Laji pystyy lisääntymään Suomessa.
Turun yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että voimakkaasti allergisoivan tuoksukin siitepölyä on kulkeutunut Suomeen hyvin pieniä määriä jo 1990-luvulla, mutta vuodesta 2018 eteenpäin kaukokulkeumat ovat olleet suurempia kuin useimpina aikaisempina vuosina.
Vuodet 2020 ja 2024 olivat ennätysvuodet, jolloin saavutettiin suurimmat yksittäiset päiväkohtaiset siitepölypitoisuudet. Tuolloin siitepölyä kulkeutui Suomeen eniten myös kokonaisuudessaan.
– Tuoksukin merkitys osana Suomen siitepölykautta on kasvamassa. Kasvi kukkii loppukesällä ja alkusyksyllä, joten sen siitepölyn kaukokulkeumat pidentävät Suomen siitepölykautta, toteaa väitöskirjatutkija Maria Louna-Korteniemi Turun yliopistolta tiedotteessa.
Yksi mahdollinen selitys siitepölymäärien kasvulle on se, että tuoksukki leviää Euroopassa alati laajemmalle, ja yhä suurempi määrä siitepölyä pystyy kulkeutumaan Suomeen asti. Ilmastonmuutoksellakin on merkitystä.
Lue myös: Yksi kuva kertoo, miksi nyt on niin tukalaa – kylmyys pidentää tuskaa
Pakkaset eivät estä siementen kypsymistä
Tutkimuksen mukaan Suomen pakkaset eivät tapakaan kasveja ennen niiden siementen kypsymistä niin kuin aiemmin on luultu.
– Lämpiminä syksyinä ainakin eteläisimmässä Suomessa tuoksukilla voi olla marraskuulle asti aikaa kypsyttää siemeniä, kertoo Louna-Korteniemi.
Kasvi voikin lopulta vakiintua osaksi Suomenkin kasvistoa, vaikka sitä vielä tavataankin vain satunnaisesti. Tuoksukin leviämistä voidaan estää esimerkiksi kitkemällä kasvit löydettäessä pois. Tuoksukin siemeniä kulkeutuu Turun yliopiston mukaan Suomeen esimerkiksi lintujen talviruokintaan tarkoitettujen siemenseosten mukana. Tämän johdosta kasveja löydetäänkin usein paikoista, joissa lintuja ruokitaan.
– Erityisesti kotipuutarhureiden ja lintuharrastajien kannattaa siis seurata ruokintapaikkoja, ja kitkeä kasvit pois, jos niitä löytyy, neuvoo Louna-Korteniemi.
Haitallinen vieraslaji on alun perin levinnyt Eurooppaan Pohjois-Amerikasta.
Katso myös: Kuinka pitkään allergioiden siedätyshoitojen teho säilyy?
9:13
Lähde: Turun yliopisto