Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) uskoo, että Suomen ja Ruotsin Nato-prosessissa voi tulla vielä yksittäisiä hidastuksia ja lisäselvitysten tarvetta. Yleinen tunnelma Nato-maiden piirissä on hänen mukaansa kuitenkin se, että nyt ollaan tosissaan. Haavisto otti asiaan kantaa MTV:n Kymmenen uutisissa.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys otti tällä viikolla ison askeleen, kun Nato päätti kutsua maat jäsenikseen huippukokouksessa Espanjan Madridissa.
Suomi, Ruotsi ja Turkki kirjoittivat Madridissa myös niin sanotun yhteisymmärrysasiakirjan, jonka tulkinnasta on ehtinyt jo nyt tulla erimielisyyttä.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan uhkasi taas tänään, ettei Turkki ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä parlamentissaan, jos maat eivät toteuta sen vaatimuksia.
Pekka Haaviston mukaan Madridissa ei keskusteltu yksittäisten, Turkin terroristeina pitämien ihmisten luovuttamisesta Turkkiin.
Kuinka eriävät Suomen, Ruotsin ja Turkin näkemykset ovat siitä, mitä Madridin yhteisymmärrysasiakirjassa oikein sovittiin?
Haaviston mukaan asiakirjassa on sovittu muun muassa viranomaisyhteistyöstä ja terroristijärjestö PKK:n vastaisesta toiminnasta. Ne ovat Haaviston mukaan ”hyvin selkeitä vaatimuksia".
– Ulkoministerit ovat vasta muutama päivä sitten yhteisymmärrysasiakirjan allekirjoittaneet, ja siitä lähtee sen toteuttaminen, Haavisto kuvaa MTV:n Kymmenen uutisissa.
Haaviston kuvaa asiakirjaa yleiseksi.
– Siinä ei käydä mitään listoja lävitse, eikä siinä ole mitään salaisia sopimuksia. Sen täytyy olla vähän yleisempi myös sen takia, että siinä ei sitouduta mihinkään lainsäädännön muutoksiin. Sitä ei voi tällaisessa asiakirjassa tehdä.
”Nyt ollaan jo paremmalla puolella”
Haavisto kertoo, että hänelle jäi Madridissa sellainen tunne, että nyt kun Suomi ja Ruotsi on kutsuttu mukaan ja liittymisneuvottelut järjestetään maanantaina, aletaan olla jo ”paremmalla puolella”.
– Voi tulla näitä yksittäisiä hidastuksia ja lisäselvitysten tarvetta, mutta yleinen tunnelma Madridissa oli, että nyt ollaan tosissaan ja maat ovat yhtenäisinä siinä, että Suomi ja Ruotsi tulevat mukaan.
Haavisto uskoo, että Turkin viesti on suunnattu myös muille maille kuin Suomelle ja Ruotsille.
– He ovat jossain määrin tyytymättömiä terrorismin vastaiseen työhön, ja heillä on toivomuksia muita maita kohtaan. Viesti pyritään välittämään varmasti tätäkin kautta.
Voiko Turkki jättää Ruotsin odottamaan?
Suomen ja Ruotsin jäsenhakemusten ratifioinnissa menee Haaviston mukaan vähintään kuukausia.
– Mutta meillähän ei ole siinä mitään huolta, koska meillä on turvallisuuslupauksia hyvin monelta maalta myös tähän jaksoon.
Voiko siten käydä niin, että Turkki ratifioi Suomen hakemuksen mutta jättää Ruotsin odottamaan?
– Kaikki on mahdollista, Haavisto toteaa.
– Mutta kun on näin pitkälle saatu Suomi ja Ruotsi kulkemaan yhdessä, koitetaan viedä tätä yhdessä myös loppuun asti.