Tutkija ydinpelotealoitteesta: Näin Suomi ja Ranska hyötyvät

"Ranska avaa ydinasedoktriiniaan"

Aloitteen ulkopuolelle jääminen olisi tarkoittanut Suomelle myös paitsi jäämistä keskusteluista, joita muut maat väistämättä käyvät keskenään. 

– Silloin voi olla niin, että Ruotsissa harjoittelee Ranskan strategisten ilmavoimien hävittäjä, ja täällä ihmetellään, että mitäköhän se siellä harjoittelee, Lavikainen havainnollistaa.

Presidentti Alexander Stubb arvioi tänään, että edessä on nyt 10–15 vuoden prosessi, joka lähtee liikkeelle yhteisen työryhmän perustamisesta. Lavikaisen mukaan tällaista puolustusyhteistyötä "ei polkaista käyntiin hetkessä".

– Tässä lähdetään keskusteluihin siitä, että Ranska avaa ydinasedoktriiniaan ja Suomi avaa sotilaspoliittisia uhkakuviaan. Tämän myötä lähdetään kehittämään ehkä joitakin käytännön toimia. 

– Presidentti Stubb nosti esille, että Suomi voi olla kiinnostunut esimerkiksi yhteisistä harjoituksista, mikä on sinänsä aika luonnollista, koska Suomi tekee vastaavaa harjoitustoimintaa jo Natossakin.

Myös Ranska hyötyy Suomen ja yhdeksän muun aloitteeseen liittyneen maan tuesta.

– Hävittäjän kantama on rajallinen ja potentiaalinen maali voi olla hyvin kaukana. Ranskalle voi olla edullista, että se pystyy esimerkiksi hajauttamaan ilmavoimiaan Euroopan alueelle, josta ne voivat tehokkaammin operoida. Silloin vastapuolikin joutuu harkitsemaan tarkemmin, missä niitä [hävittäjiä] nyt oikeasti liikkuu tai voi liikkua.