Mainos

Viro itsenäistyi 100 vuotta sitten tyhjän päälle: Kun sisällissota jakoi Suomen, Viron kansa yhdistyi vapaussotaan Venäjää vastaan

Suomi juhli satavuotiasta itsenäisyyttään viime vuonna, Viro juhlii omaansa tänä vuonna. Molemmat irtautuivat emämaasta Venäjästä ja joutuivat sodan kurimukseen, mutta siitä huolimatta niiden itsenäisyyden alkutaipaleet poikkesivat toisistaan.

– Suomessa vuoden 1918 sota oli todella sisällissota, mutta Virossa sota oli hyvin puhtaasti vapaussota, sanoo yleisen historian emeritusprofessori Seppo Zetterberg.

Virossa oltiin hänen mukaansa sosiaalidemokraatteja myöten yhteisrintamassa taistelemassa Neuvosto-Venäjän puna-armeijaa vastaan itsenäisen Viron puolesta. Tällainen yhteinen vihollinen puuttui Suomesta 1918.

– Suomessa oli sisällissota, joka jakoi kansakunnan. Virossa oli vapaussota, joka yhdisti kansakunnan.

Voitokas Viron armeija

Viron itsenäisyysjulistus annettiin 24. helmikuuta 1918. Itsenäisyys kesti vain vuorokauden, sillä jo seuraavana päivänä saksalaiset miehitysjoukot tunkeutuivat Tallinnaan. Saksalaisten tulo katkaisi Virossa kolmisen kuukautta jatkuneen bolshevikkien terrorin, mutta toisaalta koko maa joutui saksalaisen sotilashallinnon alaiseksi.

Miehitys jatkui aina marraskuussa tapahtuneeseen Saksan keisarikunnan luhistumiseen. Rauha ei silti palannut, sillä Viroon työntyi Neuvosto-Venäjän puna-armeija. Itse asiassa Neuvosto-Venäjän joukot hyökkäsivät koko Baltiaan eli myös Latviaan ja Liettuaan. Alkoi niiden kaikkien vapaussota.

– Leninin hallinnon päämääränä oli päästä Itämeren partaalle asti. Sehän oli ollut jo vanhan Venäjän päämäärä oikeastaan 1500-luvulta lähtien, Zetterberg sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Viron itsenäistyttyä Neuvosto-Venäjä joutui luopumaan Itämeren ranta-asemastaan, ja siksi sen takaisin saamiseen pyrittiin asevoimin. Viro pystyi kuitenkin kokoamaan yli 70 000 miehen armeijan, joka oli tuolloin puna-armeijaa voimakkaampi. Zetterberg kuitenkin muistuttaa, että puna-armeijalla oli tuolloin töitä yllin kyllin Neuvosto-Venäjällä käynnissä olleen sisällissodan takia.

Viron ja Neuvosto-Venäjän rauhansopimus allekirjoitettiin Tartossa 2. helmikuuta 1920. Viron sotamenestyksen takia rauha oli Virolle hyvin edullinen.

– Venäjä suostui maksamaan Virolle eräänlaisena sotakorvauksena 15 miljoonaa kultaruplaa. Lisäksi Neuvosto-Venäjä suostui siihen, että Viro sai perinteisten virolaisten alueiden lisäksi Narvajoen itäpuolisen kaistaleen ja kaakosta Setomaan eli Petserinmaan.

Viron vapaussotaan osallistui myös 3 700 suomalaista vapaaehtoista, jotka tosin olivat mukana vain kolmisen kuukautta.

Itsenäisyys tyhjän päälle

Rauhan tultua alkoi nuoren tasavallan rakennustyö. Virolla ei ollut Suomen tapaan takanaan autonomian kaltaista harjoitteluaikaa, joten edessä oli normaalin poliittisen elämän opettelu.

– Viro itsenäistyi ikään kuin tyhjän päälle kaikesta sotamenestyksestä huolimatta.

Sisäpolitiikka oli poukkoilevaa ja hallitukset lyhytikäisiä. Viroon ei myöskään perustettu varsinaista valtionpäämiehen eli presidentin virkaa, vaan muodostettiin riigivanemin eli valtion vanhimman virka. Hän oli samalla pääministeri, mutta hänen valtaoikeutensa olivat hyvin vähäiset.

Vähitellen kuitenkin vahvistui näkemys, että poliittisen elämän tasapainottamiseksi täytyisi saada vahvemmin valtaoikeuksin varustettu valtionpäämiehen virka.

– Tämä johti siihen, että vuonna 1934 moninkertainen pääministeri Konstantin Päts kaappasi itselleen vallan. Aina vuoteen 1940 eli Viron liittämiseen Neuvostoliittoon Virossa oli vallalla autoritaarinen hallinto. 

Elokuussa 2016 Viro vietti uuden itsenäisyytensä 25-vuotisjuhlia.

 

1:59

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.