Viljelijöiden yllätys: 43 tilaa tarjoaa viljapeltonsa valkoposkihanhien ruokintaan Itä-Suomessa – "Paskoo ne pellot kuitenkin"

7:01
Miksi valkoposkihanhia vihataan ja ihaillaan, kysyimme heinäkuussa 2020.

Luonnonvarakeskus on saanut 43 itäsuomalaiselta viljelijältä ilmoituksen halukkuudesta neuvotella hanhipeltojen käyttöönotosta. Tilat sijaitsevat Suomen vilkkaimmalla hanhien muuttoreitillä Itä-Suomessa Kiteellä, Tohmajärvellä, Rääkkylässä, Liperissä ja Joensuussa.

– Tilojen määrään olemme tyytyväisiä, mutta ratkaisevaa on kuinka toimivia kokonaisuuksia pelloista voidaan muodostaa. Pellot eivät voi sijaita kovin hajallaan, huomauttaa tutkija Mikko Jokinen Luonnonvarakeskuksesta.

Hanhien muutto on pian käsillä ja muuttoreitin varrella odotellaan pelon sekaisin tuntein maataloudelle syntyviä vahinkoja. Hanhipeltojen perustamista selvitetään nyt pikaisella aikataululla.

– Aluksi tilat ryhmitellään ja viedään tarjotut pellot kartalle. Sitten soitamme viljelijät läpi ja selvitämme tarkemmin kohteita. Tavoitteena on muodostaa laajoja, mieluiten yli 50 hehtaarin kokonaisuuksia, Jokinen muotoilee. 

– Sitoumukset tilojen ja viljelijöiden kanssa on tarkoitus tehdä vielä huhtikuun aikana.

Vaikea päätös viljelijälle

Valkoposkihanhien ruokkiminen viljan ja rehun tuotannon sijaan on monille viljelijöille vaikea periaatteellinen päätös.

– Ruokitaan sitten hanhia, jos valtio siitä maksaa. Paskoo ne pellot kuitenkin, tuhahtaa kiteeläinen maanviljelijä.

Satovahingot ovat kasvaneet jo niin suuriksi, että kaikki keinot halutaan nyt selvittää. Tiukasti suojellun lajin karkotuskeinot ovat osoittautuneet tehottomiksi. Monella tilalla ei ole enää muita vaihtoehtoja.

Hanhipelloilla linnut voisivat levätä ja ruokailla rauhassa muuttomatkan aikana. Suurin haaste on saada linnut laskeutumaan tarkoitukseen varatuille pelloille eikä viljelyyn varatuille pelloille.

– Hanhipeltojen pitäisi sijaita avoimilla alueilla eikä olisi pahitteeksi, jos lähistöllä olisi vesistöä.

Tutkimustietoa vasta haetaan

Valtio korvaa hanhien aiheuttamat vahingot jatkossakin sekä hanhipelloilla että muilla viljelysalueilla. Hanhien muuttoaikojen ulkopuolella hanhipeltoja voi käyttää normaaliin tapaan maataloustuotannossa. Viime vuonna vahinkojen arvo oli yli kolme miljoonaa euroa.

– Hanhipellot voivat vähentää satovahinkoja, jos linnut saadaan ohjattua niille tehokkaasti. Tärkeä osa hanhipeltokonseptia on myös onnistunut hanhien karkottaminen hanhipeltoon kuulumattomilta viljelyksiltä, kertoo tutkimusprofessori Jukka Forsman Lukesta.

– Kustannustehokkaiden karkotusmenetelmien löytäminen ja toteuttaminen laajoille alueille on vaikeaa, mutta hankkeessa kokeillaan eri vaihtoehtoja.

Forsmanin mukaan hanhipeltojen toimivuudesta ei ole tutkimustietoa, ja hankkeessa lähdetään vasta selvittämään, toimivatko hanhipellot maatalousvahinkojen vähentämiseksi. Tutkimushanketta rahoittaa ympäristöministeriö, toteutusvastuu on Luonnonvarakeskuksella ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksella.

– Hanhipellot suunnitellaan yhteistoiminnassa maanviljelijöiden, viranomaisten ja hankkeen tutkijoiden kesken.

Valkoposkihanhi on luonnonsuojelulailla rauhoitettu. Lajin Barentsinmeren kanta on kasvanut voimakkaasti 1970-luvun lopun muutamasta kymmenestä tuhannesta yksilöstä nykyiseen noin 1,6 miljoonaan yksilöön.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja