Oletko miettinyt, kuinka älykäs oikeasti oletkaan? Tällä viikolla oman älykkyyden testaaminen onnistuu Mensa ry:n kautta, sillä järjestö mahdollistaa sen eri puolilla Suomea maanantaina vietetyn kansainvälisen älykkyyspäivän kunniaksi.
Mensa Suomen testivastaava Viliina Lilja kertoo, että pisteasteikon ääripäihin sijoittuvien ihmisten elämässä tuloksella on eniten merkitystä.
Mensan jäseneksi voi liittyä jokainen, joka saavuttaa älykkyystestissä paremman tuloksen kuin 98 prosenttia väestöstä. Testissä saavutetun älykkyysosamäärän eli ÄO:n täytyy siis olla suurempi kuin 130.
Huomenta Suomessa vieraillut Lilja kuuluu itse tähän ihmisjoukkoon.
– Kyllä siitä on ollut hyötyä elämässäni. Lapsena en ollut niin tietoinen siitä, olenko älykäs vai en, mutta jälkeenpäin olen sen ymmärtänyt siitä, että koulunkäynti oli minulle verrattain helppoa, Lilja sanoo.
Älykkyyteen liittyy tabuja
Lilja korostaa, että älykkyys on ihmisen yksi ominaisuus. Se ei määritä ihmistä tai hänen elämänsä suuntaa, joka voi periytyä vanhemmilta siinä missä muutkin ominaisuudet.
– Älykkyyteen liittyy myös tabuja, joita itse mielelläni murtaisin. Tämä näkyy myös suhtautumisessa testaamiseen, vaikka jokainen saa siitä omanlaisensa tuloksen. Se avaa mahdollisuuden parempaan itsetuntemukseen.
Liljan mukaan älykkyys on pääasiassa kykyä ratkoa ongelmia ja soveltaa opittua. Siitä on olemassa kaksi teoriaa – teoria yleisestä älykkyydestä, jota kuviopäättelyt mittaavat ja toinen erilaisista älykkyyksistä.
Jälkimmäisen sisällä voidaan puhua myös ihmisen kyvystä erottaa muiden tunnetiloja, niin sanottua tunneälyä.
Voiko älyä treenata?
Älykkyysosamäärä kertoo testattavan henkilön tason suhteessa muuhun väestöön. Esimerkiksi Mensan sivuilla voi tehdä nettitestin, jossa on saman tyyppisiä tehtäviä kuin virallisessa testissä.
Mutta voiko älykkyystestiin sitten treenata esimerkiksi suorittamalla kuviopäättelyitä ennen testipäivää?
Liljan mukaan harjoittelemalla on hyvin, hyvin vähän vaikutusta.
– Älykkyys on käytännössä kykyä ratkaista ongelmia. Testissä edessä on aina uusia ongelmia, joita aivojen pitää ratkaista uudelleen.