Viisi pelottavaa tautia, joista yskä voi kertoa

Pitkittynyt yskä on yksi yleisimmistä syistä käydä lääkärin vastaanotolla. Useimmiten yskän taustalla on helppohoitoinen tai hyvälaatuinen sairaus, kuten allergia, astma tai keuhkoputkentulehdus. Joskus pitkäkestoisen yskän aiheuttaja voi kuitenkin olla hengenvaarallinen tauti.

Lääkäriin pitää mennä nopeasti aina, jos yskimiseen liittyy laihtumista, hengenahdistusta tai verta ysköksissä. Jos yskään ei liity hälyttäviä oireita, lääkäriin menoa voi odotella kaksi kuukauttakin, sillä tavallinen flunssayskä voi kestää jopa niin kauan.

Prevention listasi, mistä kaikesta vakavasta pitkään jatkunut yskä voi kertoa.

Hinkuyskä

Vaikka hinkuyskän esiintyminen väheni 1940-luvulta lähtien huomattavasti rokotteen myötä, tauti ei ole kadonnut kokonaan. Tämä johtuu pääosin rokotekriittisyyden lisääntymisestä.

Jos sinulla on paha, hakkaava yskä, joka päättyy hinkuvaan ääneen, voi olla syytä huoleen. Tauti alkaa vilustumisoirein, kuten vuotavan nenän, yskän ja kuumeen kera. Viikossa tai parissa yskä voimistuu voimakkaiksi yskänpuuskiksi, jotka esiintyvät etenkin öisin. Niiden yhteydessä voi esiintyä limaoksentelua.

Hoitamaton hinkuyskä voi johtaa keuhkokuumeeseen. Tauti havaitaan verikokeiden ja röntgenkuvan avulla. Sitä hoidetaan antibiooteilla.

Keuhkokuume

Yleisen voimattomuuden tunteen lisäksi keuhkokuumeen tyypillinen oire on pitkäkestoinen ja kuiva yskä, joka yleensä pahenee öisin. Tauti voi alkaa tyypillisen flunssan oirein, mutta muuttuu sitten ankarammaksi niin, että hengitys raskautuu ja kuume nousee.

Lääkäri toteaa keuhkokuumeen kuuntelemalla keuhkoja ja ottamalla verikokeen. Tautia hoidetaan antibiootein. Toipuminen ja kunnon täydellinen palautuminen vie yleensä viikkoja. Etenkin vanhuksille ja ennestään sairaille tauti voi olla kohtalokas.

Keuhkoahtaumatauti

Keuhkoahtaumataudissa keuhkorakkuloiden seinämät tuhoutuvat, mikä tekee hengittämisestä vaikeaa. Ylivoimaisesti yleisin syy sairauden synnylle on tupakointi. 

Tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos on tupakoitsija ja kärsii pitkäkestoisesta yskästä sekä runsaasta liman erityksestä varsinkin aamuisin. Hengen ahdistus ja hengityksen vinkuminen ovat myös oireita taudista. Oireet pahenevat pikkuhiljaa, ja ajan kuluessa pienikin ponnistelu lisää niitä.

Mitä nopeammin tauti löydetään, sitä parempi on myös ennuste. Sairautta hoidetaan lääkkeillä. Tärkeää on myös lopettaa tupakointi ja liikkua säännöllisesti. Pahoissa tapauksissa apua voi saada happihoidosta, ylipainehengityshoidosta tai kirurgiasta.

Tuberkuloosi

Tuberkuloosi on harvinaisempi, bakteerin aiheuttama tauti. Siihen sairastumisen riski nousee heikentyneen vastustuskyvyn tai riskialueelle matkustamisen myötä. Riskialueita ovat muun muassa eräät Afrikan maat sekä tietyt osat Itä-Euroopasta.

Tuberkuloosin oireita ovat esimerkiksi yli kolme viikkoa kestävä yskä, limaiset yskökset, kuumeilu, laihtuminen, yöhikoilu sekä yleistilan ja ruokahalun heikkeneminen. Alkuvaiheessa oireita ei välttämättä juuri ole tai ne ovat epämääräisiä.

Tuberkuloosia hoidetaan vähintään kuuden kuukauden pituisella lääkekuurilla, ja se todetaan iho- tai verikokeella. Ilman hoitoa tuberkuloosiin voi kuolla, sillä tauti saattaa levitä muualle elimistöön ja vahingoittaa esimerkiksi selkärankaa, niveliä, aivoja tai sydäntä.

Keuhkosyöpä

Suurella osalla keuhkosyöpäpotilaista on taudin toteamisen aikoihin krooninen yskä. Yskä voi olla keuhkosyövän ainoa oire, mutta lisäksi voi ilmaantua verisiä ysköksiä, hengenahdistusta, rintakehän alueen kipua, laihtumista, ruokahaluttomuutta ja toistuvia keuhkokuumeita.

Tupakointi on selkeä riskitekijä keuhkosyövälle: tupakoitsijan sairastumisriski on 15–30 kertaa tupakoimatonta suurempi. Silti osa sairastuneista ei ole koskaan tupakoinut. 

Sairauden diagnosoinnissa käytetään röntgenkuvausta, keuhkoputkien tähystystä, tietokonetomografiaa ja kudosnäytteitä. 

Keuhkosyöpä kuuluu tappavimpiin syöpiin. Ennuste on parempi silloin, jos kasvain on leikattavissa eikä syöpä ole levinnyt.

Lähde: Prevention, THL, Terveyskirjasto, Hengitysliitto​​​​​​​

Milloin on tarvetta epäillä syöpää?

HYKSin Syöpäkeskuksen ylilääkäri Johanna Mattson kertoi eri syöpien oireista Studio55.fi-lähetyksessä maaliskuussa 2016.

Milloin tarvetta epäillä syöpää? 25:57

Lue myös:

    Uusimmat