Viikonlopun revontulet olivat poikkeuksellisia

Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä ympäri maata saatiin ihastella poikkeuksellisen voimakkaita revontulia. Taivas loimotti monin paikoin vihreänä ja punaisena myös Etelä-Suomessa Hankoa myöten. Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan Facebook-sivulla raportoitiin tunnissa yli sata havaintoa ympäri maata.

Revontulet aiheutti sunnuntaiaamuna maahan osunut voimakas aurinkopurkaus, jonka seurauksena syntyi magneettinen myrsky. Pimeän tultua revontulet saattoi havaita taivaalta myös ihmissilmällä. Nyt myrsky on laantunut, mutta ensi yönäkin saattaa vielä näkyä revontulia ainakin Pohjois-Suomessa. Yhtä näyttäviä revontulia tuskin on kuitenkaan enää nähtävissä kuin viikonloppuna.

– Tällä hetkellä on aika rauhallinen tilanne, mutta aurinkotuuli on edelleenkin nopeaa ja siellä on aika suuria magneettikenttiä, kertoo revontulitutkija Noora Partamies Ilmatieteen laitokselta.

Mikä on revontuli?

Revontulet ovat yläilmakehässä noin 100 km:n korkeudella syntyvä valoilmiö, jossa viritystilastaan purkautuvat happiatomit ja typpimolekyylit lähettävät hentoa vihreää ja punaista valoa.

Valon havaitseminen vaatii kirkkaan sään ja pimeän taivaan. Revontulien esiintymisalue on renkaanmuotoinen vyöhyke Maan magneettisten napojen ympärillä.

Auringon aktiivisuus lisää revontulia

Viikonlopun magneettinen myrsky oli keskikokoinen. Hiljaisiin viime vuosiin verrattuna se oli kuitenkin poikkeuksellinen.

– Viimeisenä kuutena-seitsemänä vuotena on ollut todella hiljaista, ja tämä oli voimakkain sillä aikavälillä. Mutta jos otetaan tällainen pitkän ajan keskiarvo, niin kyllä Helsingissäkin pitäisi näkyä revontulia kerran kuussa. Mutta viime vuosina se ei ole ihan pitänyt paikkaansa, Partamies kertoo.

Yleensä revontulia havaitaan Maan magneettisten napojen ympärillä, joihin Auringosta purkautuvat elektronit ohjautuvat. Suomen Lappi sijaitsee revontulivyöhykkeellä. Kun Aurinko on aktiivinen, revontulivyöhyke leviää etelään päin.

Usein revontulia esiintyy myös normaalia enemmän kevätpäiväntasauksen ja syyspäiväntasauksen aikaan, kun Maan akseli on sellaisessa asennossa, että Maan magneettikenttä ja aurinkotuulen virtaus ovat helpommin vuorovaikutuksessa. Kevätpäiväntasaus on tänä vuonna pohjoisella pallonpuoliskolla keskiviikkona 20.3.

Lue myös:

    Uusimmat