Vihreiden entinen varapuheenjohtaja ihmettelee pohdintaa Maria Ohisalon sijaisesta: Hallituspuolueessa puheenjohtajan kuuluu olla myös ministeri

Maria Ohisalon on määrä jäädä vanhempainvapaalle marraskuussa. Alustavasti hän on ilmoittanut palaavansa takaisin töihin ensi kesänä. Vihreiden puoluehallitus päättää puheenjohtajan sijaisuudesta perjantaina 1. lokakuuta.

Joku kolmesta varapuheenjohtajasta valitaan tehtävään. Viime viikonlopun puoluekokous valitsi varapuheenjohtajiksi Atte Harjanteen, Iiris Suomelan ja Hanna Holopaisen. Atte Harjanne sai eniten ääniä ja häntä povataan Maria Ohisalon sijaiseksi. Myös Iiris Suomelaa pidetään varteenotettavana vaihtoehtona.

Ministerisijaisuus puolestaan ratkaistaan puoluevaltuuskunnan ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksessa maanantaina 11. lokakuuta. Ministerin sijaiseksi voidaan valita kuka tahansa, mutta henkilö todennäköisesti valitaan eduskunnan sisältä.

Mielenkiintoisinta on nähdä, valitseeko vihreät yhden henkilön hoitamaan molempia tehtäviä vai jaetaanko puheenjohtajuus ja ministerinsijaisuus eri henkilöiden kesken.

Lue myös: Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo valittiin jatkokaudelle – "Tämä on ihan uskomattoman suuri kunnia"

Viisikkoon kelpaa ainoastaan ministeri

Hallituksen viisikossa käsitellään ja linjataan hallitukselle erityisen tärkeitä asioita. Viisikossa voi jäseninä ainoastaan olla ministereitä.

Puheenjohtaja siis ei voi olla osana viisikkoa, ellei hän samalla ole ministeri.

Reilu vuosi sitten keskustalla oli tilanne, jossa viisikon jäseneksi oli tarjolla, joku muu, kuin puolueen puheenjohtaja.

Keskustan silloinen puheenjohtaja Katri Kulmuni luopui valtiovarainministeritehtävästä kesäkuussa 2020, kun selvisi että ministeriöt olivat maksaneet hänen viestintäkoulutuksensa laskut. Tämän jälkeen Matti Vanhanen toimi valtiovarainministerinä ja viisikon jäsenenä, kunnes Annika Saarikko valittiin keskustan uudeksi puheenjohtajaksi.

Järjestely koettiin ongelmallisena, koska puolueen puheenjohtaja Katri Kulmuni, ei ollut perillä hallituksen keskusteluista ja päätöksistä.

Yleensä hallituspuolueiden puheenjohtajille on itse asiassa järjestetty ministeripesti, vaikka kyseinen henkilö ei ole istunut eduskunnassa.

Syynä on ollut se, että puheenjohtaja on sisällä hallituksen päätöksissä ja linjauksissa.

Näin myös vihreät itse toimi, kun puolueen silloinen puheenjohtaja Tarja Cronberg ei tullut uudelleen valituksi eduskuntaan vuoden 2007 vaaleissa. Cronberg toimi pari vuotta Vanhasen II hallituksen työministerinä.

Tehtävien jako lisää demokratiaa vihreiden silmin

Osa vihreistä on sitä mieltä, että olisi demokraattisempaa jakaa tehtävät useamman henkilön välillä.  

Muissa hallituspuolueissa ihmetellään ääneen tätä ideaa.

– Puheenjohtaja ei ole kunnolla perillä asioista, jos hän ei samalla ole hallituksen jäsen. On mahdotonta informoida puheenjohtajaa hallituksen kaikista käänteistä.

Ensi keväänä on myös paljon tärkeitä asioita käsiteltävänä hallituksessa.

Helmikuussa on tarkoitus päättää työllisyystoimista ja maaliskuussa on budjettiriihen ilmastotoimien perälaudan aika.

Silloin käydään läpi ilmastotoimien todelliset päästövähennykset. Tämä on erittäin tärkeä ajankohta vihreille, koska tässä yhteydessä päätetään mahdollisista lisätoimista, jos jo tehdyt ilmastotoimet eivät vähennä päästöjä tarpeeksi.

Silloin ei kannata sekoilla puolueen johtotehtävissä.

Trauma Touko Aallon kohtalosta

Vihreissä ei myöskään haluta toistaa samaa virhettä, kuin Touko Aallon kohdalla. Aalto sai burn outin ja luopui kesken kauden puheenjohtajuudesta. Siitä on jäänyt puolueeseen trauma ja sitä pidetään myös osasyynä sille, ettei esimerkiksi Ohisaloa haastettu viime viikonlopun puoluekokouksen puheenjohtajavaalissa.

Tammikuun aluevaalit painavat päälle ja osa vihreistä näkee, että puheenjohtajasijaisen pitäisi ainoastaan hoitaa vaalikampanjointia puoluesihteerin rinnalla. Toinen henkilö voisi silloin keskittyä hallitustyöskentelyyn.

Mutta miksi kukaan haluaisi tehdä valtavan vaalityön puheenjohtajana, ilman, että on valtaa tehdä päätöksiä hallituksen sisällä?  Vihreät perustelee ehdotusta sillä, että politiikkaa tehdään tiimi edellä, ei oman kunnianhimon takia.

Sitten voi yhtä hyvin kysyä, miksi henkilö ylipäätään on lähtenyt mukaan politiikkaan.

Pitäähän nyt poliitikon kestää koviakin haasteita

Samaa ihmetteli myös vihreiden entinen varapuheenjohtajan Rosa Meriläinen MTV:n Uutisaamun Pöllöraadissa perjantaina. Hänen mukaansa molempiin tehtäviin pitäisi valita yksi ja sama henkilö.

Ajatusta tehtävien jaosta sopii pohtia, kun ollaan oppositiossa, mutta hallituspuolueessa ei pidä toimia näin.  

– Pitäähän nyt poliitikon kestää haasteita ja kovaa työtä, siksi politiikkaan on lähdetty mukaan, puolueen entinen varapuheenjohtaja ja kansanedustaja linjaa.

Marin ei ole ehdolla aluevaaleissa 

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ilmoitti alkuviikosta, ettei hän asetu ehdolle tammikuun aluevaaleissa.

Tämä vaikuttaa vihreiden mahdollisuuksiin pärjätä vaaleissa Tampereella.

SDP:llä ei ole toista yhtä tunnettua nuorta naista ehdolla. Tamperelainen Iiris Suomela voisi saada osan Marinin äänipotista ja tämä myös houkuttelee vihreitä harkitsemaan kahta henkilöä sijaistamaan Ohisaloa.  

Jos Suomela toimisi puheenjohtajasijaisena, hän saisi samalla paljon näkyvyyttä omalle kampanjalleen. Helsingissä ei käydä aluevaaleja. Se tarkoittaa, että puheenjohtajasijaisuudesta ei olisi aluevaalikampanjassa hyötyä samalla tavalla helsinkiläiselle Atte Harjanteelle kuin Iiris Suomelalle. Siksi tehtävien jako sopiikin nyt Iiris Suomelalle paremmin kuin vielä viikko sitten.

Vihreät on usein halunnut näyttää muille, että puolue on oman tiensä kulkija. Nouseeko tämä siis tärkeimmäksi perusteluksi, kun puolue päättää sijaisuuksista ensi kuussa?