Vihreiden entinen varapuheenjohtaja ihmettelee pohdintaa Maria Ohisalon sijaisesta: Hallituspuolueessa puheenjohtajan kuuluu olla myös ministeri

Järjestely koettiin ongelmallisena, koska puolueen puheenjohtaja Katri Kulmuni, ei ollut perillä hallituksen keskusteluista ja päätöksistä.

Yleensä hallituspuolueiden puheenjohtajille on itse asiassa järjestetty ministeripesti, vaikka kyseinen henkilö ei ole istunut eduskunnassa.

Syynä on ollut se, että puheenjohtaja on sisällä hallituksen päätöksissä ja linjauksissa.

Näin myös vihreät itse toimi, kun puolueen silloinen puheenjohtaja Tarja Cronberg ei tullut uudelleen valituksi eduskuntaan vuoden 2007 vaaleissa. Cronberg toimi pari vuotta Vanhasen II hallituksen työministerinä.

Tehtävien jako lisää demokratiaa vihreiden silmin

Osa vihreistä on sitä mieltä, että olisi demokraattisempaa jakaa tehtävät useamman henkilön välillä.  

Muissa hallituspuolueissa ihmetellään ääneen tätä ideaa.

– Puheenjohtaja ei ole kunnolla perillä asioista, jos hän ei samalla ole hallituksen jäsen. On mahdotonta informoida puheenjohtajaa hallituksen kaikista käänteistä.

Ensi keväänä on myös paljon tärkeitä asioita käsiteltävänä hallituksessa.

Helmikuussa on tarkoitus päättää työllisyystoimista ja maaliskuussa on budjettiriihen ilmastotoimien perälaudan aika.

Silloin käydään läpi ilmastotoimien todelliset päästövähennykset. Tämä on erittäin tärkeä ajankohta vihreille, koska tässä yhteydessä päätetään mahdollisista lisätoimista, jos jo tehdyt ilmastotoimet eivät vähennä päästöjä tarpeeksi.

Silloin ei kannata sekoilla puolueen johtotehtävissä.

Trauma Touko Aallon kohtalosta

Vihreissä ei myöskään haluta toistaa samaa virhettä, kuin Touko Aallon kohdalla. Aalto sai burn outin ja luopui kesken kauden puheenjohtajuudesta. Siitä on jäänyt puolueeseen trauma ja sitä pidetään myös osasyynä sille, ettei esimerkiksi Ohisaloa haastettu viime viikonlopun puoluekokouksen puheenjohtajavaalissa.

Tammikuun aluevaalit painavat päälle ja osa vihreistä näkee, että puheenjohtajasijaisen pitäisi ainoastaan hoitaa vaalikampanjointia puoluesihteerin rinnalla. Toinen henkilö voisi silloin keskittyä hallitustyöskentelyyn.

Mutta miksi kukaan haluaisi tehdä valtavan vaalityön puheenjohtajana, ilman, että on valtaa tehdä päätöksiä hallituksen sisällä?  Vihreät perustelee ehdotusta sillä, että politiikkaa tehdään tiimi edellä, ei oman kunnianhimon takia.

Sitten voi yhtä hyvin kysyä, miksi henkilö ylipäätään on lähtenyt mukaan politiikkaan.

Pitäähän nyt poliitikon kestää koviakin haasteita

Samaa ihmetteli myös vihreiden entinen varapuheenjohtajan Rosa Meriläinen MTV:n Uutisaamun Pöllöraadissa perjantaina. Hänen mukaansa molempiin tehtäviin pitäisi valita yksi ja sama henkilö.

Ajatusta tehtävien jaosta sopii pohtia, kun ollaan oppositiossa, mutta hallituspuolueessa ei pidä toimia näin.  

– Pitäähän nyt poliitikon kestää haasteita ja kovaa työtä, siksi politiikkaan on lähdetty mukaan, puolueen entinen varapuheenjohtaja ja kansanedustaja linjaa.

Marin ei ole ehdolla aluevaaleissa 

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ilmoitti alkuviikosta, ettei hän asetu ehdolle tammikuun aluevaaleissa.

Tämä vaikuttaa vihreiden mahdollisuuksiin pärjätä vaaleissa Tampereella.

SDP:llä ei ole toista yhtä tunnettua nuorta naista ehdolla. Tamperelainen Iiris Suomela voisi saada osan Marinin äänipotista ja tämä myös houkuttelee vihreitä harkitsemaan kahta henkilöä sijaistamaan Ohisaloa.  

Jos Suomela toimisi puheenjohtajasijaisena, hän saisi samalla paljon näkyvyyttä omalle kampanjalleen. Helsingissä ei käydä aluevaaleja. Se tarkoittaa, että puheenjohtajasijaisuudesta ei olisi aluevaalikampanjassa hyötyä samalla tavalla helsinkiläiselle Atte Harjanteelle kuin Iiris Suomelalle. Siksi tehtävien jako sopiikin nyt Iiris Suomelalle paremmin kuin vielä viikko sitten.

Vihreät on usein halunnut näyttää muille, että puolue on oman tiensä kulkija. Nouseeko tämä siis tärkeimmäksi perusteluksi, kun puolue päättää sijaisuuksista ensi kuussa?