Vihollisena "vääräuskoiset ja moraalinen rappio" – tällainen on jihadismin uhka vuonna 2022

Viime vuosina Mogadishussa iskuja on tehnyt jihadistinen, al-Qaidaan kytköksissä oleva Al-Shabaab-ryhmä, joka hallitsee merkittäviä osia Somaliasta. Se haluaa kaataa maan hallituksen.

Al-Shabaab kylvää tuhoa muuallakin itäisessä Afrikassa. Se iski viimeksi tämän vuoden alussa Keniassa, missä järjestö on tehnyt useita verisiä hyökkäyksiä.

Tälle vuodelle tehdyissä arvioissa tärkeistä ja seurattavista aiheista maailmalla vähemmälle huomiolle on jäänyt jihadismi.

Väkivaltainen ääri-islamismi on paikoin ajettu ahtaalle. Länsimaissa jihadistiterroristen lukuisia uhreja vaatineita iskuja on ollut suhteellisen vähän muutaman viime vuoden aikana, mutta esimerkiksi Afrikassa ja eri puolilla Aasiaa jihadistit ovat yhä merkittäväkin uhka.

Länsiafrikkalainen Benin ylittää harvoin uutiskynnyksen lännessä. Suomalaisille se on tuttu kulttuurikeskus Villa Karosta Grand-Popossa.

Viime viikolla armeijan ajoneuvo ajoi tienvarsiräjähteeseen. Viime kuussa jihadistit tekivät kaksi iskua Beninissä. Globaali jihadismi ei ole kadonnut, vaikka uutisotsikoita hallitsee suurvaltapolitiikka.

Ääri-islamismi ja jihadismi ovat koetelleet pohjoista ja Saharan eteläpuolistakin Afrikkaa pitkään.  

Verisen esimaun nykyiselle tilanteelle antoi Algerian sisällisota 1991-2002.

Se alkoi, kun Algeriaa itsenäistymisen jälkeen vuosikymmeniä hallinnut puolue FLN hyllytti islamistisen FIS-puolueen voiton vaaleissa. Konfliktissa kuoli yleisen arvion mukaan yli 100 000 ihmistä.

Algerian hallinto kukisti brutaalisti jihadistiset järjestöt, jotka ulottivat iskujaan myös Ranskaan. Ääri-islamilaiset terroristit ovat hyökänneet Ranskan lisäksi monessa Euroopan maassa.  

Pohjois-Afrikka ja Sahel Euroopan kynnyksellä 

Al-Qaida ja Isis ja niiden nimeen vannovat ryhmittymät ovat kylväneet tuhoa useassa Afrikan maassa, Afrikan sarvesta Sahelin alueelle (Mali, Niger, Burkina Faso, Tshad, Keski-Afrikan tasavalta), ja sen eteläpuolellekin, kuten myös Boko Haramin riivaaman Pohjois-Nigerian ulkopuolella.  

Iskujen ulottuminen Beniniin, Togoon, Norsunluurannikkoon, Ugandaan, Tansaniaan, Mosambikiin ja Kongon demokraattiseen tasavaltaan asti asti huolestuttaa Välimeren pohjoispuolella.

Monia Afrikan maita vaivaa demokratian puute, valtiollisten instituutioiden korruptoituneisuus tai epävakaus, eliittien haluttomuus parantaa kansalaistensa sosiaalisia ja työoloja ja ylläpitää turvallisuutta, köyhyys, ja ilmaston lämpenemisen aiheuttama epävarmuus.

Nämä ongelmat ovat polttopuuta jihadismin leviämiselle.

Sahelin alueella EU-maista voimakkaimmin Ranska on taistellut ja tukenut paikallishallintoja ja YK:n Malia tukevaa Minusma-operaatiota jihadisteja vastaan. Malissa toimii myös muun muassa EU:n Malin asevoimia kouluttava EUTM-operaatio, missä myös Suomi on mukana.

Ranska muuttaa rooliaan, Venäjä änkeää Saheliin

Vuonna 2013 perustettu Ranskan Serval-operaatio muuttui Barkhane-operaatioksi. Tulokset ovat olleet kehnoja. Viime kesänä presidentti Emmanuel Macron päätti pikkuhiljaa lopettaa noin 5 000 tuhannen ranskalaissotilaan Barkhanen nykyisessä muodossaan, sen enempää liittolaisiaan asiasta etukäteen valistamatta.

Malissa taistelua jihadisteja vastaan ei helpota maata riivaavat sotilasvallankaappaukset. Nykyinen hallinto on lykännyt lupauksensa pitää vaalit ensi helmikuusta vuoden 2025 lopulle.

Tämän seurauksena Länsi-Afrikan talousyhteisö Ecowas päätti viime sunnuntaina asettaa Malille pakotteita, sulkea rajansa Malin kanssa ja katkaista diplomaattisuhteet. Alueen talous- ja rahaliitto Uemoa puolestaan katkaisi rahakanavat.

Mali on esimerkki monen tason epäonnistumisesta, ja samalla keskeinen valtio taistelussa jihadismia vastaan. Sen tietää myös Venäjä.

Afrikassa vaikutusvaltaansa lisäämään pyrkivä ja EU:n sisäistä eripuraa ajava Moskova lähetti joukkojaan äskettäin Timbuktuun Pohjois-Maliin, missä jihadistit ovat aktiivisia. Tämä puolestaan voi lisätä jihadistien vihamielisyyttä Venäjää kohtaan. 

Länsimaiden mukaan mukana on myös pahamaisen palkkasotilasyhtiö Wagnerin sotilaita, minkä Mali kiistää.

Taistelu korruptoituneita hallituksia ja "vääräuskoisia" vastaan

Jihadismi on kaikkea muuta kuin kukistettu Lähi-idässä, Arabian niemimaalla ja kauempana Aasiassa, vaikka Isis menetti merkittäviä osia Syyriasta ja Irakista kattaneen kalifaattinsa 2019 alkuun mennessä.

Jihadistijärjestöjä ja niin kutsuttuja yksinäisiä susia ajavat keskeisesti alla olevat teemat, joihin vedoten ne ovat pyrkineet rekrytoimaan taistelijoita ja muuta tukijoukkoa riveihinsä eri puolilla maailmaa.

Jihadistit eivät kuitenkaan ole yhtenäinen ja yksimielinen joukko väkivaltaisen aatteensa edustajia. Järjestöt myös joskus kilpailevat ja taistelevat keskenään.   

Jihadistien maailmankuvan mukaan ”vääräuskoisten” kristillinen länsi hyökännyt muslimeja vastaan eri puolilla maailmaa ja tukenut moraalisesti korruptoituneita muslimimaiden hallituksia. Heidän mukaansa länsi on myös itse moraalisesti rappiolla.

Radikalisoituneita voi myös ajaa voimakas tunne siitä, että uskonyhteisö on joutunut nöyryytettäväksi ja kärsimään syrjintää ja väkivaltaa syyttään.   

Länsimaisten joukkojen näkyvä läsnäolo Lähi-idässä ja erityisesti pyhien paikkojen Mekan ja Medinan Saudi-Arabiassa, ja tuki Israelille Palestiina-kysymyksessä olivat merkittäviä al-Qaidan motiiveja hyökätä Yhdysvaltoihin syyskuussa 2001.  

Hyökkäys Irakiin loi Isisin

Nämä spektaakkelimaiset, kolmetuhatta kuollutta vaatineet iskut puolestaan johtivat Yhdysvaltain vastaiskuun Afganistanissa, mistä maa vetäytyi vasta viime vuonna.

Afganistan jäi nopeasti taka-alalle, kun Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin 2003 kaataakseen Saddam Husseinin hirmuhallinnon. Yhdysvaltain nopeaa huomion siirtämistä Afganistanista Saddamin Irakiin on sittemmin arvosteltu virheenä.

Hyökkäys antoi al-Qaidalle ja siitä kehkeytyneelle Isisille tuulta siipiensä alle Irakissa. Irakissa moni sunnimuslimi tunsi itsensä nöyryytetyksi ja syrjään sysätyksi, mihin vaikutti myös vallan siirtyminen Iranin tukemalle shiiaenemmistölle.  

Isis halusi sekä rakentaa kalifaatin Irakiin ja Syyriaan, että ajaa vieraat joukot pois Irakista. Brutaali kalifaatti toimi joitakin vuosia, ulkopuolisia joukkoja se ei saanut pakosalle.  

Irak olisi yhä epävakaa ilman Isisin uhkaakin, kun lukuisat aseistetut ja poliittiset voimaryhmittymät kamppailevat vallasta.

Isisin uhka lisääntynyt Irakissa

Isis eli Daesh on kuitenkin aktiivinen erityisesti maan pohjoisosissa lähellä kurdialuetta. Joidenkin arvioiden mukaan sillä olisi riveissään tuhansia taistelijoita. Sunnalaisen äärijärjestön on myös helppo houkutella köyhyyden ja olemattomien tulevaisuudennäkymien koettelemia nuoria miehiä.   

Iran puolestan tukee Teheran-mielisiä shiioja, mikä syventää ongelmia. Vuodenvaihteessa Yhdysvallat päätti virallisesti taistelutehtävänsä maassa, ja oli jo sitä ennen vähentänyt Isisiä vastaan taistelevien joukkojensa määrän noin 2 500:een.

Syyriassa Venäjän tukema presidentti Bashar al-Assad on tukevasti ja häikäilemättömästi vallankahvassa yli vuosikymmenen kestäneen verisen, miljoonia ihmisä pakoon ajaneen sisällissodan jälkeen.

Basharin ote ei kuitenkaan yltä aivan kaikkialle. Viime viikkoina Isis on hyökännyt Syyrian asevoimia vastaan. Viime vuonna sen iskuissa Syyriassa kuoli Sohr-järjestön mukaan yli 600 ihmistä.

Syyriassa toimii useita keskenään riitaisia jihadistiryhmiä.

Talebanin kansallinen toiminta esimerkkinä jihadisteille

Yhden arvion mukaan maassa toimiva jihadistiryhmä Hayat Tahrit al-Sham – joka on aiemmin ollut kytköksissä niin Isisiin kuin al-Qaidaankin – olisi siirtymässä globaalista jihadista kansalliseen taisteluun. Isis ja al-Qaida ovat siten sen vihollisia.

Järjestö haluaa ottaa mallia Afganistanin talebaneista, jotka ovat saaneet kansainvälistä tunnustusta, eivät virallisesti mutta käytännössä. Talebanit esimerkiksi kävivät neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa Dohassa Qatarissa, ja sen jälkeen syöksivät lännen tukeman hallinnon vallasta viime kesänä.    

Hayat Tahrir al-Sham on myös muun muassa käynyt neuvotteluja Turkin kanssa.

Talebanit voivat siis olla ainakin taktisena esimerkkinä joillekin jihadisteille. Talebanien asema on kuitenkin kaikkea muuta kuin kadehdittava.

Maan talous ja pankkijärjestelmä ovat romahtaneet, huonot sadot ja kylmä talvi uhkaavat miljoonia ihmisiä nälänhädällä. Lisäksi Isisin alueellinen haara Isis-Khorasan tekee terrori-iskuja talebaneja vastaan.

Mitä jos Isis-K romahduttaisi talebanien hallinnon?

Menetettyään kalifaattinsa Syyriassa ja Irakissa, Isisille jättipotti olisi talebanien kaataminen ja pyrkimys perustaa uusi kalifaatti Afganistaniin. Siitä tulisi siinä tapauksessa luultavimmin myös suojapaikka jihadisteille eri puolilta maailmaa.  

Myös epäilyt siitä, että talebanit tarjoavat suojaa Al-Qaidalle, ovat vahvoja, vaikka vanhoillinen liike on sanonut, etteivät jihadistit sen maaperällä suunnittele terrori-iskuja ulkomaille.  

Talebanien valtaan pääsy voi myös toimia rohkaisuna joillekin sunnijihadisteille, joutuihan maailman suurin sotilasmahti lähtemään nolosti paniikissa. Afganistan voi myös olla pako- ja levähdyspaikka muillekin kuin al-Qaidan jäsenille vastoin talebanien tahtoakin. 

Kiina ja Venäjä ovat vinoilleet Yhdysvaltojen kaoottiselle lähdölle Afganistanista, mutta niilläkään ei ole syytä suureen riemuun.

Venäläisten joukkojen läsnäolo Sahelin Afrikassa Malissa ja Keski-Afrikan tasavallassa suututtaa myös jihadisteja.

Keskisen Aasian jihadistit päänsärky Venäjälle ja Kiinalle 

Talebanien valtaantulo Afganistanissa voi olla inspiraatio entisissä neuvostotasavalloissa toimiville äärimuslimeille. Heitä on myös osallistunut jihadistiryhmien riveissä taisteluihin esimerkiksi Syyriassa.

Lisäksi Kazakstanin viime päivien tapahtumat voivat lisätä islamismin kannatusta, kun presidentti Kassym-Dzomart Tokajev on nojautunut Kremlin tukeen. Tokajevin hallitus syytti levottomuuksista muun muassa radikaaleja islamistiryhmiä. Kyse näyttää kuitenkin olevan valtaeliitin sisäisestä kamppailusta, joille polttoaineen pian peruttu hinnankorostus antoi lisäpuhtia.   

Kiina sortaa Xinjiangissa kokonaista monimiljoonaista uiguurikansaa, kun uiguurien jihadistijärjestöt tekivät viime vuosikymmenellä iskujaan. Uiguureja suututtaa islamin uskonnollisen kulttuurin ajaminen ahtaalle ja Kiinaa hallitsevan han-kiinalaisuuden levittäminen Xinjiangissa.   

Peking ei ole tunnustanut talebanien hallintoa, mutta on tavannut liikkeen edustajia. Afganistanin rikkaan geologian lisäksi se haluaa takuut siitä, etteivät uiguuri-islamistit ja heitä tukevat voimat pääse piilottelemaan maassa ja suunnittelemaan mahdollisia iskujaan Kiinassa.  

Afganistanissa Haqqani-verkoston vaaralliset kytkökset 

Afganistan on tärkeässä roolissa myös Pakistanille, jolla on oma pitkään kestänyt sisäinen jihadistien ja islamistimilitanttien ongelma, johon myös maan asevoimat ovat sotkeutuneet.

Ennen talebanien paluuta valtaan Kabulissa, Afganistanissa tekivät usein iskujaan Pakistanissa majailleet terroristit, kuten Tehrik-e-Taliban Pakistan TTP.

Pakistanin tavoite on sille myönteinen Afganistanin hallinto, mutta ainakin nyt Kabulissa naapurin toimia katsotaan jopa pahalla.  

Nyt talebanien hallituksessa on mukana radikaali-islamistisen Haqqani-verkoston jäseniä. Verkosto on Yhdysvaltain terroristijärjestöjen listalla. 

Se syntyi mm. Pakistanin tuella taistelemaan Afganistanin kommunistista neuvostomiehitystä vastaan. Uusi vihollinen oli 2001 maahan saapuneet Yhdysvallat liittolaisineen. Haqqani-verkoston jäseniä johtajineen pakeni Pakistaniin talebanien edellisen hallinnon kaaduttua kaksi vuosikymmentä sitten.

YK:n arvion mukaan Haqqani-verkosto on keskeinen toimija yli 10 000 Afganistanissa toimivan jihadistin ja talebanien välillä.

Kashmir kipinöi Intian ja Pakistanin välillä

Keskisen Aasian tulenarkaa tilannetta ylläpitää myös Pakistanin ja Intian vuosikymmeniä tappelema Kashmir. Alue rajoittuu myös Afganistaniin.

Pakistan, taleban ja monet alueen radikaalit ryhmät ovat osoittaneet verbaalista ja joskus myös aseellista tukeaan Intian alaisuudessa eläville muslimeille Kashmirissa. Intia on vuosien mittaan kärsinyt useista jihadistien terrori-iskuista maaperällään.

Tunnelmia kiristää myös hindunationalistien johtaman Intian vuonna 2019 toteuttama autonomian poistaminen hallitsemaltaan Jammu ja Kashmirin alueelta. Tämän arvioidaan toimivan houkuttimena nuorille miehille liittyä militanttien muslimijärjestöjen riveihin.

Jihadisteja on siis moneen lähtöön; paikallisesti, alueellisesti ja/tai globaaliin toimintaan pyrkiviä, ja keskenään tiukemmin tai löyhemmin sitein toimivia terroristijärjestöjä, mutta siis myös keskenään riitaisia järjestöjä. 

Yksinäiset sudet ja lennokit vaarana

Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa viranomaistoiminta on mitä ilmeisimmin saanut ajettua ahtaalle tai tuhottua jihadistiverkostoja. Yksinäisiä iskuja on kuitenkin erittäin vaikea estää. Myös uuden sotateknologian kuten lennokkien käyttäminen luovat uusia ja vaikeasti torjuttavia uhkia.    

Monet valtiot, joissa jihadistit tekevät iskujaan, lisäävät kadunihmisten turhautuneisuutta ja vihaa kansalaisistaan piittaamattomalla toiminnallaan.

Kun nuoren miehen näköala peittyy työttömyyteen, ruoan puutteeseen, viranomaisväkivaltaan, korruptioon, tiettyjen etnisten tai muiden ryhmien suosimiseen toisten yli, tai vaikka romahtavaan ympäristöön, houkutus liittyä säännöllistä palkkaa ja taivaspaikkaa lupaaviin jihadisteihin alkaa tuntua lohduttavalta.