Trumpin lähipiirin kerrotaan vastustavan hyökkäyksiä.
Yhdysvallat oli erittäin lähellä aloittaa pommitukset Jemenin huthikapinallisia vastaan, kertoo yhdysvaltalaislehti New York Times nimettömiin lähteisiinsä vedoten.
Hyökkäys oli juuri alkamassa, iskukohdelistat oli ehditty hyväksyä ja pommeja jo ladattiin sotakoneisiin, kun Trump päätti perua iskut.
Uusi pommitusoperaatio hutheja vastaan on ollut aktiivisena vaihtoehtona kaksi viikkoa, ja Trump on seilaillut sen hyväksymisen ja kieltämisen välillä useita kertoja.
Mediatietojen mukaan Saudi-Arabian kruununprinssi ja johtaja Mohammed bin Salman on pyytänyt puhelimitse Trumpia aloittamaan hyökkäykset hutheja vastaan.
Yhdysvalloilla on huomattava määrä sotakalustoa Lähi-idässä.AFP / Lehtikuva
Saudi-Arabia tukee Jemenin hajanaista hallintoa, minkä vuoksi huthit ovat iskeneet saudikohteita, mukaan lukien maan pääkaupunkia vastaan. Irakista käsin on myös hyökätty Saudi-Arabian öljynviennille tärkeään itä-länsi-suuntaiseen öljyputkeen.
Huthit ovat syksyllä vallanneet Punaisenmeren kaupankäynnin kannalta keskeisiä uusia alueita Jemenissä ja julistaneet Bab al-Mandabin salmen käyttökieltoon saudialuksilta.
Saudi-Arabian itä-länsi-suuntainen öljyputki vaurioitui pahoin hyökkäyksessä.AFP / Lehtikuva
Trumpin sisäpiiri vastustaa
Trumpin sisäpiiri on suhtautunut huthikohteiden pommittamiseen erittäin skeptisesti tai suoraan vastustanut ideaa, korkea-arvoinen viranomainen kertoo New York Timesille.
Syitä Yhdysvaltain pidättyväisyyteen on useita. Yhdysvalloissa marraskuun välivaalit lähestyvät, Lähi-idän sodat ovat maassa epäsuosittuja ja asevoimien ammuspula on vahvistettu ongelma.
Fox Newsille antamassaan haastattelussa Trump sanoi Yhdysvaltojen pitävän jatkuvasti yhteyttä hutheihin, jotka ovat presidentin mukaan luvanneet olla iskemättä amerikkalaiskohteisiin. Tämä lupaus on myös pitänyt.
Saattaa siis olla, ettei Trump halua horjuttaa toukokuussa 2025 huthien kanssa solmimaansa sopimusta, jonka myötä Yhdysvallat lopetti iskut kapinallisia vastaan, kunhan nämä eivät puolestaan iske kauppalaivoja vastaan Punaisellamerellä.
Huthikapinallisia Jemenin pääkaupungissa Sanaassa syyskuussa.AFP / Lehtikuva
Keväällä 2025 Yhdysvallat pommitti hutheja yli 50 päivän ajan ja iski maan asevoimien mukaan yli tuhanteen kohteeseen.
New York Timesin haastattelemat amerikkalaiset sotilaskomentajat ja diplomaatit eivät usko rajoitetun pommituskampanjan myöskään pakottavan hutheja tekemään mitä, Yhdysvallat tai Saudi-Arabia toivovat.
Kiina
Lähi-idän yhä laajeneva kriisi vaikuttaa nyt maailmantalouden kannalta kahteen keskeiseen kauppaväylään, Hormuzinsalmeen ja Bab al-Mandabin salmeen.
Se väistämättä lisää suurvaltojen kiinnostusta alueeseen. Myös Yhdysvaltojen, vaikka maan johto onkin presidentti Barack Obaman ajoilta lähtien pyrkinyt irtautumaan Lähi-idästä.
Lähi-itää laajalti tuntevan tietokirjailija Mikko Lohikosken mukaan Kiinakin voi olla harkitsemassa aktiivisempaa roolia Lähi-idän kriisin ratkaisemisessa.
Saudi-Arabiakin on tiettävästi ollut aloitteellinen Kiinan suuntaan Trumpin annettua rukkaset hyökkäysehdotukselle. Suoraa sotilasapua Kiinalta tuskin toivotaan, mutta diplomaattista painostusvoimaa kylläkin.
– Kiina nauttii kaikissa Lähi-idän maissa suurta arvonantoa, ja sen sana painaa. Voisi myös kuvitella, että Kiinalla olisi mielenkiintoa viestittää neuvotteluratkaisun puolesta Iraniin, Lohikoski kirjoittaa.
Iran on huthien keskeinen rahoittaja, aseistaja ja kouluttaja, joskin huthien pitäminen pelkkänä Iranin sijaistoimijana on Lohikosken mukaan väärä tulkinta.
Mitä taas Venäjään tulee, ei sillä Lohikosken mukaan ole "sotilaallisesta tarvetta, keinoja tai haluakaan" puuttua tilanteeseen.
Lehtietojen mukaan Venäjä on auttanut Irania tiedustelutiedoilla, joiden avulla se on pystynyt iskemään tarkasti amerikkalaiskohteisiin.
Venäjällä Lähi-idän tilanteesta on ollut taloudellisesti myös iloa, sillä öljynviennin ongelmat ovat nostaneet Venäjän viennille tärkeän öljyn hintaa.
