"Emme usko tarvitsevamme siellä enää sotilastukikohtia", Trump sanoi.
Tänään on eräpäivä Yhdysvaltain vetäytymiselle Irakista, ja samalla Iranille avautuu ulkopoliittinen mahdollisuus, jonka toteutuminen olisi Washingtonille "katastrofi", arvioi Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian professori Jari Eloranta.
Iran on markkinoinut Yhdysvaltain Irakista lähtöä voittona. Teheran on väittänyt omien toimiensa edesauttaneen amerikkalaisten vetäytymistä.
Väite pitää osittain paikkansa, mutta se on myös harhaanjohtava. Yhdysvallat pyrkii laajalti siirtämään joukkojaan Lähi-idästä ja Euroopasta kohti Kiinaa. Kaiken lisäksi Irakista poistuvat amerikkalaissotilaat sijoitetaan pitkälti Jordaniaan, joten ne pysyvät yhä Lähi-idässä.
– Irakiin myös jää jonkin verran Yhdysvaltain sotilasasiantuntemusta. Näin ollen niin sanottu etävaikuttaminen jatkuu, Eloranta katsoo.
Irakissa oli enimmillään 170 000 yhdysvaltalaissotilasta.
23 vuoden sota
Yhdysvallat oli Irakissa yli 23 vuotta ja käytti maassa noin 1,7 biljoonaa, eli 1700 miljardia dollaria. Irakissa oli enimmillään noin 170 000 yhdysvaltalaissotilasta. Viime aikoina heitä on ollut puolisentoistatuhatta.
Washington ja Irak sopivat vetäytymisestä presidentti Joe Bidenin hallinnon aikana vuonna 2024, eikä presidentti Donald Trump ole pyrkinyt perumaan päätöstä.
– Emme usko tarvitsevamme siellä enää sotilastukikohtia, Trump sanoi heinäkuussa Irakin pääministerin Ali al-Zaidin vieraillessa Valkoisessa talossa.
Yhdysvallat hallitsee suurelta osin Irakin tekemää öljykauppaa, uutistoimisto Reuters toteaa.
Yhdysvallat on yrittänyt lähteä Irakista aiemminkin. Se veti joukkonsa pois vuonna 2011, mutta palasi kolme vuotta myöhemmin, vuonna 2014, terroristijärjestö Isisin vallattua valtavia osia Syyriasta ja Pohjois-Irakista. Uusi sota kesti vuosia.
Lue myös: NYT: Hävittäjiä jo aseistettiin – Trump aikoi pommittaa uutta maata
Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin vuonna 2003, vetäytyi ja palasi uudelleen 2014.
Kestääkö Irak?
Iranilla on Lähi-idässä ystävät vähissä, joten se todennäköisesti pyrkii säilyttämään verrattain lämpimät välit Irakiin, Eloranta sanoo. Jos valtioiden yhteistyö tiivistyy, syntyisi Lähi-itään väistämättä uusi voimakaksikko.
– Iranin patoaminen on Trumpin hallinnon intresseissä, Eloranta sanoo.
Automaattisia ystäviä Iran ja Irak eivät ole. Maiden välinen pitkä sota 1980-luvulla on vielä monien muistoissa.
Yhdysvaltain vetäytyminen Afganistanista vuonna 2021 päättyi Talebanin kaoottiseen valtaannousuun jo ennen kuin viimeiset länsijoukot olivat ehtineet lähteä maasta.
– Irakin hallinto on valettu huomattavasti tukevammalle kivijalalle, Eloranta sanoo.
Ongelmia kuitenkin on.
Terroristijärjestö Isisillä on yhä soluja Irakissa, minkä lisäksi aseistautuneiden shiiaryhmien ja kurdien välit ovat kireät. Yhdysvallat on aiemmin suojellut kurdeja, joten heidän asemansa on jatkossa epävarmempi.
Monet Irakissa toimivista hallituksen ulkopuolisista sotilasjoukoista ovat Iranin tukemia.
Iranin tukemien sotilasjoukkojen piti luopua aseistaan Yhdysvaltain lähtiessä, mutta tämä ei ole suurelta osin toteutunut, kertoo yhdysvaltalaislehti Washington Post.
Lue myös: Venäjä: Armeijan rahat eivät riitä
Arviot Irakin sodassa kuolleiden määrästä vaihtelevat valtavasti reilusta 100 000 jopa yli miljoonaan.
Tilkkutäkki voi revetä
Irakissa toimivien hallituksen ulkopuolisten joukkojen iskukyvystä saatiin näkyvä muistutus syyskuussa, kun Irakista laukaistiin drooni, joka vaurioitti Saudi-Arabian öljynviennille tärkeää itä-länsi-suuntaista öljyputkea.
Vielä kymmenen vuotta sitten Eloranta ei olisi antanut Irakin hallinnolle juuri minkäänlaisia selviytymistodennäköisyyksiä siinä tapauksessa, että se jää ilman Yhdysvaltain sotilaallista tukea.
Tilanne on sittemmin muuttunut, mutta eri asia on, millainen tilanne on esimerkiksi kymmenen tai 15 vuoden päästä.
– Irakin hallinto on tilkkutäkkimäinen, ja siellä on paljon epävarmuustekijöitä, jotka voivat askel askeleelta eskaloitua, Eloranta sanoo.
