Kylmäävä sotaennuste: "Suurin rähinä on vasta tulossa ja se on väistämätön"

– Se on uskottava väite. Eri asia on, onko se kaikilta osin totta. Ilmeistä on, että Iranissa on huomattavan erilaisia tulkintoja siitä, pitäisikö maan tyytyä sodan alkuvaiheen voittoihin vai lisätä painetta, Juusola jatkaa.

Lähi-idästä runsaasti kirjoittanut tietokirjailja ja kanslianeuvos Mikko Lohikoski pitää selvänä, että Iranissa on myös "äärinäkemyksiä", joilla ei ole yhtenäistä tilannekuvaa siitä, mitä nyt pitäisi tehdä. 

Lohikoski kuitenkin korostaa, että Yhdysvaltain kanssa käydyillä neuvotteluilla on Irania johtavan turvallisuusneuvoston hyväksyntä.

Iranin vallankumouskaartin komentaja Ahmad Vahidi. New York Timesin mukaan hän väitti, ettei tiennyt laivaiskuista etukäteen.All Over Press

Kaksi hammasta

Selvää on, että Yhdysvaltojen ja Israelin aloittaman sodan myötä sotilaiden ja vallankumouskaartin asema on Iranissa voimistunut entisestään. Konfliktin tulkittiin todistavan, ettei diplomatia yksin takaa turvaa, Lohikoski sanoo.

Samaan aikaan Iran voi katsoa saaneensa aikaan itselleen myönteisiä asioita laajentamalla sodan muihinkin Lähi-idän maihin ja käytännössä sulkemalla Hormuzinsalmen. Äskettäin Iranin tukemat huthit ovat lisäksi sulkeneet Bab el-Mandebin salmen Saudi-Arabian öljynkuljetuksilta.

Iranin sotapropagandaa Teheranissa.STELLA Pictures / ddp

Lohikosken mukaan Teheranissa onkin yleistynyt ajatus, ettei pidättäväisyys vastaiskuissa ole avain onneen. Iran kun pystyy perustellusti katsomaan eskalaation hyödyttäneen sitä, ei Yhdysvaltoja tai Israelia.

– Jatkossa ei ole enää hammas hampaasta, vaan kaksi hammasta. Pyritään ottamaan eskalaatioprosessi haltuun ja nostetaan hyökkäysten hintaa. Siinä on havaittavissa ajattelutavan muutos, Lohikoski sanoo.

Lisää voi olla luvassa.

– Iranissa on ilmeisesti tehty johtopäätös, että suurin rähinä on vasta tulossa ja se on väistämätön. Se tapahtuu joko ennen Yhdysvaltojen välivaaleja tai niiden jälkeen, Lohikoski sanoo.

Lohikosken mukaan Iranin ajatus saattaa olla, että maan kannalta olisi parempi nostaa panoksia ja energian hintaa jo ennen Yhdysvaltojen marraskuun välivaaleja.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja puolustusministeri Pete Hegseth.AFP / Lehtikuva

Ei ennen välivaaleja

Professori Juusola pitää selvänä, että ennen välivaaleja Yhdysvallat ei laajamittaiseen sotaan lähde. 

Se, mitä vaalien jälkeen tapahtuu, on "asia erikseen", Juusola arvioi.

Presidentti Donald Trumpin hallinnon sotaintoa ennen välivaaleja laskevat sekä polttoaineiden kohoava hinta että sodan epäsuosio Yhdysvalloissa. Jos konflikti käy kuumana amerikkalaisten äänestäessä, kasvattaa se herkästi demokraattien äänisaalista.

Kriisin jatkaminen loputtomiin ei ole Iraninkaan etu, tietokirjailija Lohikoski katsoo. Iranin jo ennestään heikko talous kärsii, koska maan öljynvienti on käytännössä loppunut. Jälleenrakennusvelkaa on myös laajojen ilmaiskujen jäljiltä valtavasti ja sotiminenkin on tunnetusti kallista.

Välivaalien jälkeen tilanne voi muuttua Yhdysvaltojen kannalta radikaalistikin. Niiden jälkeen Yhdysvallat voi vastata huomattavasti nykyistä voimakkaammin Teheranin mahdollisiin toimiin.

– Iranin pelko siitä, että sen täytyy tehdä ratkaisunsa ennen välivaaleja, on perusteltu, Juusola katsoo.

Yhdysvaltain puolustusministeriön ylitarkastajan mukaan sota Irania vastaan on aiheuttanut ammusvajeen maan armeijalle. Tämä luonnollisesti vaikuttaa Yhdysvaltain toimintamahdollisuuksiin Iranin suhteen, professori Juusola sanoo.AFP / Lehtikuva