Kirjailija Sofi Oksanen on sitä mieltä, että kommunismioikeudenkäyntejä pitäisi järjestää edelleen. Uuden kirjan tänään julkaiseva Oksanen pohtii teoksessaan muun muassa ihmisen kykyä kääntää takkiaan aina voittajan puolelle. Toisten kohtaloista piittaamatta.
Sofi Oksanen on kirjoittanut nyt kolme Viron lähihistoriaa käsittelevää romaania. MTV3 tapasi kirjailijan loppukesällä uuden romaanin tapahtumapaikoilla. Esimerkiksi pahamaineisessa Patarein vankilassa Tallinnassa vieraillut kirjailija sanoo uuden kirjansa valmistumisen suurimmaksi haasteeksi ajan.
Keskitysleireistä puhutaan vielä
Kun kyyhkyset katosivat nostaa varmasti jälleen keskustelun laineet molemmilla puolilla lahtea. Oksanen kuvaa kirjassaan opportunismin ja takinkäännön lisäksi mm. tilannetta, jossa samaan sukuun kuuluvat ovat eri puolilla henkistä ilmapiiririntamaa. Tämän tekee mahdolliseksi Baltian maita koetellut kummallisuus, kahden erilaisen miehittäjän näkeminen ja kokeminen.
Kirjan henkilöt liikkuvat myös paikassa, jolla on ikuisesti kalman kaiku. Noin 40 kilometriä Tallinnasta sijainnut Kloogan keskitysleiri kertoo karua kieltään siitä, että myös Virossa oli leirejä. Eikä Klooga suinkaan ollut ainoa.
Natsien huomatessa elokuussa 1944, että puna-armeijaa ei voida ainakaan Viron maaperällä pysäyttää, Kloogaan kootuista yli kahdestatuhannesta baltianjuutalaisesta oli päästävä eroon. Miten, sen kertoo Oksasen uusin teos
Sofi Oksanen haluaisi, että kommunismin aikaansaannoksia käsiteltäisiin samaan tapaan kuin natsien hirmutekoja. Ajatukselle kommunistinmetsästäjästä Oksanen nauraa.