Sofi Oksanen: Neuvostopropagandan jäljet näkyvät yhä

Sofi Oksanen on kirjoittanut nyt kolme Viron lähihistoriaa käsittelevää romaania. MTV3 tapasi kirjailijan loppukesällä uuden romaanin tapahtumapaikoilla. Esimerkiksi pahamaineisessa Patarein vankilassa Tallinnassa vieraillut kirjailija sanoo uuden kirjansa valmistumisen suurimmaksi haasteeksi ajan.

– Kun kyyhkyset katosivat -kirjan suurin haaste oli aika, jota ei ollut. Johtuen siitä, että Puhdistuksen käännöksiä ilmestyi jatkuvasti. Kirjoittaminen on kuitenkin se kaikkein kivoin homma tässä työssä, niin kyllä sille sitten jostain se ajan rutistaa, Oksanen kertoo.

Itsekin puoliksi virolaisena Sofi Oksanen on tullut tunnetuksi myös kommunismin, totalitarististen järjestelmien ja neuvostoajan vääryyksien esilletuojana.

Näiden teemojen käsittely alkoi jo ensimmäisestä Stalinin lehmät-teoksesta. Kyyhkysiä lentokuntoon kirjoittaessaan Oksanen on jälleen liikkunut etelänaapurimme lähihistorian synkimmissä kammioissa.

Oksanen kertoo luulleensa Stalinin lehmiä tehdessään, että hän onnistuisi siinä kertomaan kaiken yhden kansakunnan vaiheista. Toisin kävi. Mielenkiintoisia tarinoita ja aiheita jäi liikaa yli.

– Sama tapahtui myös Puhdistuksen kohdalla. Tässä uudessa romaanissa olin jo aikaisemmin miettinyt, että opportunismi, oman edun tavoittelu, on sellainen teema, jota haluan käsitellä.

Uuden kirjan yksi päähenkilöistä onkin pahimman luokan takinkääntäjä, kaikin mahdollisin keinoin. Hänen hahmonsa perustuu oikean, historiantutkijoiden kirjaaman henkilön elämään NKVD:n, natsivallan ja KGB:n palkkalistoilla.

– Tällaisia ihmisiä on ollut Viron historiassa paljon. Heidän kykynsä ovat olleet soveltuvia monille tiedustelupalveluille. Tämä minua alkoi kiehtoa. Se, miten tällaisen henkilön mieli voisi toimia. Myös neuvostopropaganda on hyvin mielenkiintoinen tutkittava. Sen jäljet näkyvät yhä.

Propagandan suunnaton laajuus

Virolaisen äidin ja suomalaisen isän tytär muistelee, kuinka posti kantoi hänen lapsuudenkotiinsa ulkovirolaisille suunnattua Kodumaa-lehteä. Lehti oli KGB:n masinoima propagandajulkaisu, asia, jonka kaikki isänmaan vihollisiksi luokitellut ulkovirolaiset tiesivät.

– Yleisesti ottaen kaikessa omassa työssäni yksi teemoista on propagandan ja totalitarismin ymmärtäminen. Miksi totalitarismi ja sen onnistuminen kiinnostaa? Siksi, että jos sitä ja sen vaikutuksia ihmismieleen ei tunne, sitä ei voi vastustaa myöskään tulevaisuudessa, kirjailija sanoo.

Oksanen arvelee, että kaikesta nykytiedosta huolimatta hänen uudessa teoksessaan yksi yllättävä tekijä suomalaisille saattaa olla juuri neuvostopropagandan laajuus ja tehokkuus.

– Oli vähän yllättävää, kun tapasin ihan joitain vuosia sitten Suomessa suomalaisia, jotka muistelivat kuinka ikävää ja sydäntä raastavaa oli katsoa Kodumaa-lehteä ja siellä ollutta palstaa, jossa etsittiin kadonneita ihmisiä. Silloin tajusin, että hetkinen, nämä ihmisethän eivät ymmärtäneet, että lehti on propagandaa. Esimerkiksi tuota palstaa käytettiin KGB:ssä oikeasti ihmisten jahtaamiseen.

Keskitysleireistä puhutaan vielä

Kun kyyhkyset katosivat nostaa varmasti jälleen keskustelun laineet molemmilla puolilla lahtea. Oksanen kuvaa kirjassaan opportunismin ja takinkäännön lisäksi mm. tilannetta, jossa samaan sukuun kuuluvat ovat eri puolilla henkistä ilmapiiririntamaa. Tämän tekee mahdolliseksi Baltian maita koetellut kummallisuus, kahden erilaisen miehittäjän näkeminen ja kokeminen.

Kirjan henkilöt liikkuvat myös paikassa, jolla on ikuisesti kalman kaiku. Noin 40 kilometriä Tallinnasta sijainnut Kloogan keskitysleiri kertoo karua kieltään siitä, että myös Virossa oli leirejä. Eikä Klooga suinkaan ollut ainoa. Natsien huomatessa elokuussa 1944, että puna-armeijaa ei voida ainakaan Viron maaperällä pysäyttää, Kloogaan kootuista yli kahdestatuhannesta baltianjuutalaisesta oli päästävä eroon. Miten, sen kertoo Oksasen uusin teos

Sofi Oksanen haluaisi, että kommunismin aikaansaannoksia käsiteltäisiin samaan tapaan kuin natsien hirmutekoja. Ajatukselle kommunistinmetsästäjästä Oksanen nauraa.

– Silti näkisin mielelläni lisää oikeudenkäyntejä sellaisia ihmisiä vastaan, jotka ovat syyllistyneet ihmisoikeusrikoksiin Virossa ja muissakin maissa. Se ikävä asia, mikä on olemassa monessa itäisen Euroopan maassa, on se, että rikoksiin neuvostoaikana tai itäblokin aikana syyllistyneet saattavat olla yhä vallankahvassa. Se ei ole hyvä asia, Oksanen kiteyttää.

MTV3 seuraa paikan päällä Tallinnassa Kun kyyhkyset katosivat -kirjan julkaisutilaisuutta sekä Puhdistus -elokuvan ensi-iltaa.