Ukrainan Suomen-suurlähettilään Olga Dibrovan mukaan kansainvälisen yhteisön tulisi toimia nyt. Laajetessaan Ukrainan konflikti heijastuisi laajalti Eurooppaan, mukaan lukien Suomeen.
Olga Dibrovan mukaan Ukraina on vaatinut Venäjältä virallista selitystä siitä, mitä valtaisat joukot sotakalustoa tekevät Ukrainan rajan toisella puolen. Selitystä ei ole kuulunut.
– Venäjä kieltäytyi tarjoamasta selitystä. Se herättää kysymyksen siitä, mikä on todellinen tarkoitus ja onko taustalla jokin piilotettu agenda, neljä kuukautta Helsingissä asunut, Turkin pääkaupungista Ankarasta pohjoiseen siirtynyt Dibrova kertoo.
Lue myös: Venäjän ja Naton sanailu Ukrainasta kiihtyy: "Venäjä ei voi enää yllättää ketään"
Kaatuneiden määrä kasvussa
Venäjä on viime viikkoina keskittänyt sotajoukkojaan Ukrainan rajoille ja Krimin niemimaalle, mikä on aiheuttanut kiihtyneen sanasodan Venäjän ja lännen välille ja huolen Itä-Ukrainan sodan eskaloitumisesta, ja mahdollisesta laajenemisesta.
Venäläisjoukkoja ei ole keskitetty näin sitten Krimin laittoman miehityksen vuonna 2014, jolloin lyötiin Ukrainan sodan ensitahdit. Venäjä miehitti Krimin niemimaan helmikuussa 2014.
Seitsemässä vuodessa lähes 13 000 ihmistä on menettänyt henkensä sodan vuoksi. Koko vuoden 2020 aikana ukrainalaissotilaita kuoli sodassa 50. Nyt pelkästään alkuvuoden aikana 29 ukrainalaista sotilasta on kaatunut ja yli 80 loukkaantunut. Miten todennäköisenä suurlähettiläs pitää sodan leimahtamista rajummiksi väkivaltaisuuksiksi?