Länsimaissa on seurattu kasvavan hermostuksen vallassa Venäjän joukkojen keskittymistä lähelle Itä-Ukrainan rajaa ja Krimin niemimaata. Sekä uutistoimistot että sosiaalinen media ovat todistaneet laajoja Venäjän armeijan kaluston siirtoja lähelle Ukrainaa. Analyytikot ovat olleet erimielisiä, mitä toimenpide käytännössä tarkoittaa.
Venäjä käy sotaa sijaistaistelijajoukoilla
– Tosiasiassa Itä-Ukrainassahan on sotatila, vaikka Venäjä ei suoranaisesti myönnä olevansa sodan osapuoli. Siellä on kuitenkin Venäjän tukemia separatistitaitelijoita "by proxy" eli sijaistaistelijajoukkoja, toteaa sotataidon laitoksen johtaja, eversti Petteri Kajanmaa Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Nyt rajalle kerääntyneitä venäläisjoukkoja on kuvailtu määrältään sellaisiksi, että ne ovat uhkaavia mutta eivät välttämättä vielä viittaa massiiviseen operaatioon.
– Venäjä on keskittänyt viime kuukauden aikana rajan läheisyyteen ja Krimille huomattavan määrän sotilasvoimaa ja sillä on kyky käynnistää sotilasoperaatio. Tämä kyky ei kuitenkaan ole riittävä esimerkiksi Ukrainan miehittämiseen – ainakaan vielä. Toinen merkittävä tekijä on se, onko Venäjällä halua lähteä sotaan, Kajanmaa kuvailee.
Kajanmaan mukaan taustalla saattaa olla mm. Yhdysvaltain presidentin vaihtuminen sekä toisaalta Ukrainan presidentin vaihtuminen. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden suhtautuu Venäjään edeltäjäänsä Donald Trumpia tiukemmin, ja Venäjällä voi olla halua testata Yhdysvaltain uuden johdon todellista linjaa.
– Biden sanoi hiljattain Putinin olevan murhaaja. Kyllä tällaisella on vaikutusta siihen miten Venäjä käyttäytyy, Kajanmaa arvioi.
Zelenskyi pyytää Natoa kiirehtimään
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kehotti tänään sotilasliitto Natoa ja sen pääsihteeriä Jens Stoltenbergiä nopeuttamaan prosessia Ukrainan Nato-jäsenyydestä. Zelenskyin mukaan tämä antaisi Venäjälle selvän viestin.
Hän ja Stoltenberg puhuivat tänään puhelimitse. Puhelun jälkeen lähettämässään tviitissä Zelenskyi sanoi, että Ukraina on sitoutunut tekemään Naton edellyttämiä uudistuksia puolustusjärjestelyissään.
Venäjä puolestaan kutsuu tilannetta Ukrainan "sisäiseksi ongelmaksi" ja sanoo Nato-jäsenyyspuheiden vain tekevän tilanteen entistä huonommaksi.
– Epäilemme vahvasti, että tämä auttaisi Ukrainaa ratkaisemaan sisäisen ongelmansa. Meidän näkökulmastamme tämä vain pahentaisi tilannetta, kommentoi Kremlin viestintäpäällikkö Dmitri Peskov.
Lue myös: Ukrainan presidentti haluaa maansa nopeasti Natoon antaakseen viestin Venäjälle – Venäjän mielestä se vain pahentaisi Itä-Ukrainan kriisiä
Ulkopoliittinen instituutti pitää Ukrainan itärajalla kiihtyvää konfliktia vakavana: "änsimaiden täytyy valmistautua kaikista pahimpaan mahdolliseen tilanteeseen"
"Tämä on Ukrainalta epätoivoinen teko"
– Kyllä tämä on Ukrainalta selkeä hätähuuto. Pitäisin tätä Ukrainan epätoivoisena tekona, toteaa sotataidon laitoksen johtaja Petteri Kajanmaa.
– Heillä ei paljon muita keinoja ole, ja tämä on tietysti erittäin kiusallista Natolle.
Kajanmaa pitää kuitenkin epätodennäköisenä että Nato sekaantuisi Itä-Ukrainan kriisiin.
– Ensinnäkin Naton jäsenyys saavutetaan erittäin pitkän prosessin kautta, ja Ukraina on tällä taipaleella vasta alkumetreillä. Sen lisäksi Natolle jäsenen hyväksyminen tai jopa siitä keskusteleminen, kun maa on sotilaallisessa kriisissä naapurimaansa kanssa, on lähes mahdoton asia, Kajanmaa arvioi.
Jos Naton joukkoja sijoitettaisiin Ukrainan alueelle, sinne missä kriisi on, se sitoisi Naton tähän sotilaalliseen kriisiin mukaan.
Taustalla Krim ja jäätynyt konflikti
Itä-Ukrainan konflikti alkoi jo vuonna 2014 kun Venäjän valtasi Krimin. Lähes samassa yhteydessä Venäjän tukemat separatistit julistaivat Donetskin ja Luhanskin alueet itsenäisiksi.
Alkuvaiheen jälkeen Itä-Ukrainan tilanne on jäätynyt eräänlaisen pysähtyneen sisällissodan vaiheeseen. Sotatoimet ovat yltyneet aika ajoin, mutta viime kuukausien varoitukset ja liikkeet näyttävät vakavammilta kuin aikaisemmin.
Ukrainan sodassa on kuollut YK:n mukaan yli 13000 ihmistä. EU on neuvotellut alueelle Minskin sopimuksen myötä tulitauon vuonna 2015, mutta käytännössä Minskin sopimus on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi.