Suomalaiset pääsevät tutkimaan Venäjän valtiollisen arkiston tietoja Stalinin vainoissa surmatuista suomalaisista.
Kansallisarkiston pääjohtajan Jussi Nuortevan mukaan venäläiset ovat ilmoittaneet, että aineistot annetaan suomalaisten tutkijoiden käyttöön. Asiasta kertoi aiemmin Seura-lehti.
Venäjän valtion sosiaalipoliittisen historian arkistossa Moskovassa on aineistoja 53 laatikollista. Nuortevan mukaan niiden yleisotsikkona on "likvidoitujen punasuomalaisten aineistoja".
Nuorteva kertoi STT:lle, että venäläisten täytyy käydä aineistot läpi niiden salauksen purkamiseksi. Hän arvioi tämän vievän ainakin vuoden tai puolitoista vuotta.
Helsingin Sanomat kertoi arkistolaatikoista marraskuussa. Sen jälkeen suomalaisille kerrottiin, että he saavat aineistot käyttöönsä.
– Ilmeisesti venäläisellä puolella oli seurattu suomalaista uutisointia, Nuorteva sanoi.
Myönteinen reaktio
Nuorteva luonnehtii venäläisten reaktiota myönteiseksi.
– Venäjällä koettiin, että meidän lähestymistapamme on sellainen, että siinä ei ole poliittisia ongelmia. Me haluamme selvittää suomalaisten vaiheita, eikä se heijastu tämän päivän poliittisiin kysymyksiin.
Nuorteva kertoo nähneensä muutamien laatikoiden sisältöä. Hän kuvailee aineistoa merkittäväksi ja todella kiinnostavaksi.
– Siellä on keskeisiin suomalaisiin vaikuttajiin kuten Kullervo Manneriin liittyviä aineistoja.
Niinistö kannatti tutkimuksen tekemistä
Kansallisarkisto on viime kuukausina valmistellut esiselvitystä siitä, tarvitaanko Stalinin vainojen suomalaisuhreista tutkimusta ja mitä tutkimuksen kohteet voisivat olla. Esiselvitys luovutetaan valtioneuvoston kanslialle tammikuun puolivälissä.
Stalinin vainojen suomalaisuhrit nousivat julkisuuteen elokuun lopulla, kun toimittaja Unto Hämäläinen vetosi Helsingin Sanomissa Suomen valtiojohtoon selvityksen tekemiseksi. Hämäläinen siteerasi lähdettä, jonka mukaan neuvostojohtaja Josif Stalinin puhdistuksissa kuoli jopa 20 000 suomalaista.
Presidentti Sauli Niinistö ja edellinen pääministeri Antti Rinne (sd.) kannattivat tutkimuksen laatimista. Niinistö ehdotti tutkimuksen teettämistä Kansallisarkistolla.