Venäjän aloitettua suurhyökkäys Ukrainassa, erityisesti länsimaat ovat osoittaneet tuomitsevansa Venäjän toimet sulkemalla sen pois monesta eri neuvostosta ja järjestöstä. Eristämisellä on kuitenkin on seurauksensa moneen eri maailmanlaajuiseen ongelmaan.
Tähän mennessä Venäjä on jo suljettu Euroopan neuvostosta, YK:n ihmisoikeusneuvostosta ja kansainvälisestä työjärjestöstä. Maailman kauppajärjestössäkin Venäjä on pidetty toistaiseksi sivussa.
– Merkittävimmät näistä ovat Euroopan neuvosto ja YK:n ihmisoikeusneuvosto. Niillä on merkitystä ihmisoikeuksien puolesta ainakin merkitystä ja venäläisille merkitystä, koska he eivät esimerkiksi voi enää valittaa Euroopan neuvostoon esimerkiksi ihmisoikeusloukkauksista, kertoo Ulkopoliittisen insituutin ohjelmajohtaja Katja Creutz Uutisaamun haastattelussa.
Creutz näkee että Venäjän eristämisellä kansainvälisistä yhteisöistä on vaikutusta erityisesti ilmastotoimien edistämiseen.
– Ilmastotoimissa tarvitsisimme Venäjää mukaan, koska se on maailman neljänneksi suurin saastuttaja maailmassa. Viimeksi tällä viikolla YK:n pääsihteeri Antonio Guterres painotti, että tarvitsemme vuoden sisään nopeita toimia. Venäjän pitäisi olla näissä toimissa mukana.
Creutz muistuttaa, että globaalit ongelmat nivoutuvat toisiinsa, ja edistymättömyys ilmastotoimissa vaikuttaa ongelmia lisäävästi muihin asioihin.
– Jos emme pysty vaikuttamaan ilmastoasioihin, se vaikuttaa nälänhätään. Se taas vaikuttaa pakolaisuuteen. Ihmiset lähtevät liikkeelle, ja syntyy konflikteja.
Toiminta häiriintynyt turvallisuusneuvostossa
Kokonaan ei yhteyksiä Venäjään voi katkaista jo senkin takia, että Venäjä on pysyvä YK:n turvallisuusneuvoston jäsen.
Tilanteen ollessa mitä on, ei asioita kuitenkaan päästä edistämään halutulla tavalla.
– Jos vuoden sisään ei pystytä toimimaan lainkaan turvallisuusneuvostossa, tilanne huononee monella mantereella. Pitää muistaa, että YK:lla on kymmeniä operaatioita, joissa on satoja rauhanturvaajia. Että kyllä neuvosto merkittävästi vaikuttaa kansainväliseen rauhaan ja turvallisuuteen, Creutz arvioi.
Todennäköistä on se, että välit pysyvät viileinä lännen ja Venäjän välillä pitkään.
– Uskon, että välit tulevat olemaan viileitä vuosikymmenen tai parikymmentä. Riippuu siitä, kuka tulee Putinin jälkeen valtaan. Eikä sittenkään ole taattua, että mikään muuttuu.