Venäjä valmistautuu nostamaan vaarallisen radioaktiivisia ydinsukellusveneiden osia Jäämeren pohjasta – 40 vuotta meren pohjassa maannut K27 on "aikapommi"

Seuraavan kahdeksan vuoden aikana olisi tarkoitus nostaa ja hävittää asianmukaisesti esimerkiksi ydinsukellusveneitä, ydinpolttoainereaktoreita ja jäänmurtajan osia Venäjän federaation pohjoisilta aluevesiltä.

1960-luvun lopulta 1980-luvun loppuun saakka pohjoisiin vesiin upotettiin noin 18 000 radioaktiivista kappaletta. Suurimmasta osasta ei ole ympäristölle riskiä, mutta osan uhat on arvioitu merkittäväksi.

Nyt nostolistan kärkeen on valittu kuusi vaarallisinta, jotka edustavat yli 90 prosenttia Pohjoisen jäämeren radioaktiivisuuden lähteistä.

Merenpohjan radioaktiivinen "aikapommi"

Ylös halutaan saada ydinreaktorit ydinsukellusveneistä K-11, K-19 ja K-140 sekä Lenin-nimisen jäänmurtajan reaktorissa käytetty ydinpolttoaine. Lisäksi pinnalle hilataan kaksi kokonaista sukellusvenettä: Karanmeressä möllöttävä K-27 ja Barentsinmereen uponnut K-159. Edellisen Neuvostoliitto upotti mereen tarkoituksella vuonna 1982, mutta jälkimmäinen lipesi otteesta vahingossa vuonna 2003 hinausoperaation yhteydessä.

Asiantuntijat ovat arvioineet Novaja Zemlja -kaksoissaaren itäpuolella sijaitsevan K-27-sukellusveneen olevan mahdollisesti radioaktiivinen "aikapommi". Se upotettiin aikanaan käsityksessä, että reaktoreista ei olisi vaaraa meressä.

Reaktorit täytettiin bitumiseoksella, mutta tutkijat ovat havainneet sen hajoavan ennakoitua nopeammin.

Nykyään tiedetään paremmin. Venäjän tiedeakatemian ydinturvallisuusinstituutin tutkija Mihail Korbinski on todennut, että vain 5–6 merivesilitran pääsy sukellusveneen reaktoriin voisi panna käyntiin hallitsemattoman ketjureaktion. Jos reaktori räjähtäisi, radioaktiivisuutta saattaisi päätyä myös ilmaan.

Korbinskin mukaan K-159-sukellusveneen hylystä lähtevä radioaktiivinen vuoto lopettaisi kalastuksen Barentsinmerellä jopa kahdeksi vuodeksi.

Rosatomin asiantuntijat kommentoivat vuotouhkaa vakavaan sävyyn: "Äärimmäisenkin pieni todennäköisyys radioaktiivisten materiaalien vuotamisesta näistä laitteista on Arktiksen ekosysteemeille riski, jota ei voida hyväksyä."

Jättiromun kalastus ei ole helppo nakki

Nosto-operaatio on vaikea ja kallis. Rosatomilla ja Euroopan komissiolle laaditun raportin mukaan kuuden vaarallisimman kappaleen naaraaminen, satamaan kuljetus ja pitkäaikainen varastoiminen kustantavat yhteensä noin 278 miljoonaa euroa.

The Barents Observer -lehti kertoo, että aiemmin useat muut maat ovat antaneet Venäjälle miljardeja euroja Neuvostoliiton aikaisten ydinjätteiden käsittelyyn. Yksin Norja, joka kalastaa aktiivisesti Barentsinmerellä, on lahjoittanut noin 140 miljoona euroa tukeakseen ydinturvallisuushanketta Venäjän puolen vesillä.