Venäjällä on miljoonia sohvaimperialisteja, jotka hiljaa hyväksyvät sodan, sanoo tutkija.
Ilman Vladimir Putinia Ukrainassa ei sodittaisi.
Tätä lausetta on länsimaissa toisteltu kuin mantraa. Yksi olennainen seikka on kuitenkin jäänyt huomioitta. Nimittäin se, että ilman venäläisten tukea Ukrainan sota ei myöskään olisi syttynyt, vaikka Putin olisikin ollut presidenttinä.
– Meillä vallitsee Euroopassa sellainen narratiivi, että keskivertovenäläisiä ei voi syyttää Ukrainan sodasta. Meidän pitäisi kuitenkin ymmärtää, että kyllä tavalliset venäläiset ovat vastuussa Ukrainan sodasta, sanoo Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta.
Tynkkynen painottaa, ettei Venäjän presidentti ole taistelemassa rintamalla, vaan rintamalla on satoja tuhansia venäläisiä ja lisäksi miljoonat venäläiset tukevat sotaa.
– Venäläiset käyvät sotaa yhtä lailla kuin Kremlin hallinto.
Krim nosti Putinin suosion pilviin
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes on samoilla linjoilla Tynkkysen kanssa.
Moshesin mukaan venäläiset ovat vastuussa sodasta kahdella tavalla. Ensinnäkin, vaikka kukaan ei vie kaikkia Venäjän kansalaisia oikeuteen, vastuu on silti kollektiivinen ja he ovat vastuussa sodasta olemalla Venäjän kansalaisia.
Moshes on itse Venäjän ja Suomen kaksoiskansalainen ja myöntää osaltaan olevansa syyllinen Ukrainan sotaan. Hän ilmaisi tämän näkökannan heti Ukrainan sodan ensipäivistä lähtien.
1:27
Toinen, paljon konkreettisempi asia liittyy siihen, että monet venäläiset aidosti kannattavat Venäjän aluevaltauksia.
Vuosien 2012 ja 2014 välisenä aikana Putinin kannatus ei ollut kovin korkealla. Yli puolet venäläisistä kannatti häntä, mutta Putinin mielestä luvut olivat surkeat.
Sen jälkeen, kun Venäjä liitti Krimin laittomasti itseensä maaliskuussa 2014, Putinin kannatus nousi räjähdysmäisesti.
– Krimin liittämisen jälkeen Putinin kannatus venäläisten keskuudessa nousi lähes 90 prosenttiin. Tiedämme, että Krimin liittämistä Venäjään kannatti venäläisten ehdoton enemmistö, Moshes sanoo.
Moshesin mukaan Putin tiesi tarkalleen, mitä teki, kun hän liitti Krimin Venäjään. Hän tuntee kansaansa hyvin, paljon paremmin kuin Venäjän oppositio tuntee venäläiset.
Lue myös: Venäjän taloudella on karu ominaisuus, joka suojaa Putinin sotakassaa pakotteilta
Maa täynnä sohvaimperialisteja
Veli-Pekka Tynkkysen mukaan monet venäläiset ovat imperialisteja, mutta he ovat sohvaimperialisteja.
– Sohvaimperialistit ovat tyytyväisiä, kun heidän oma arkielämänsä ei järky ja omat sukulaiset eivät vaarannu, jolloin he vähintäänkin hiljaa hyväksyvät tämän sodan tai ehkä jopa avoimesti kannattavat sitä, Tynkkynen havainnollistaa.
Moshesin mukaan tilastojen valossa noin 25 prosenttia venäläisistä kannattaa Ukrainan sotaa ja noin 25 prosenttia vastustaa sitä. Väliin jää 50 prosenttia venäläisistä, jotka eivät ota kantaa, mutta jotka ovat hyvin alttiita vaikutuksille.
– He ovat valmiita tukemaan mitä tahansa hallitus tukeekin. Heidän mielipiteisiinsä on hyvin helppo vaikuttaa propagandalla, muuttamalla television uutiskuvaa hieman, Moshes sanoo.
Tynkkysen mukaan Putinin hallinnon tavoite on eristää juurikin tämä hiljainen, ei-poliittinen venäläinen keskiluokka ja vaikuttaa heidän mielipiteisiinsä.
Lue myös: Mediat: Putin hyväksynyt uuden merivoimien strategian
Putin: Kuristetaan ne
Porkkanaa sotilaille
Ukrainassa taistelee tällä hetkellä satoja tuhansia venäläissotilaita. Ovatko he vain Putinin rintamalle pakottamia, viattomia uhreja?
Moshesin mukaan täytyy ottaa huomioon, että venäläiset pitävät itseään sotilaiden kansakuntana. Viimeisten 40 vuoden aikana Venäjän historiassa on ollut enemmän sodan kuin rauhan aikaa. Afganistanin sota, kaksi Tshetshenian sotaa, Georgian sota, Syyrian sota ja lopulta Krimin laiton valloittaminen ja Ukrainan sota.
– Koska venäläiset mieltävät olevansa sotilaskansaa, mikäli hallitus lähettää heidät rintamalle, he menevät mukisematta ja taistelevat.
Syksyllä 2022 Putin kuitenkin poltti pahasti näppinsä pakollisessa liikekannallepanossa. Käytännön ongelmat olivat hyötyjä suuremmat. Moni venäläinen pakeni maasta, koska ei halunnut joutua pakon edestä rintamalle ja sodan vastustajien joukko kasvoi.
Sen jälkeen Putin oppi läksynsä ja alkoi tarjota kepin sijaan porkkanaa eli rintamalle värväytyjille merkittäviä rahasummia. Moshesin mukaan rintamalle vapaaehtoisesti lähteville saatetaan maksaa Venäjän alueesta riippuen jopa kaksi miljoonaa ruplaa eli noin 22 000 euroa.
– Tämä on itse asiassa enemmän kuin monet näistä ihmisistä tienaavat koko elämänsä aikana, Moshes havainnollistaa.
Lue myös: Mitä Putinin jälkeen? Venäjä-tutkija MTV:lle: Olin väärässä
Myös länsi on syyllinen
Arkady Moshesin mukaan, kun puhutaan siitä, kuka on vastuussa Ukrainan sodasta, lännen vastuuta ei voi sivuuttaa.
Vaikka Putin ja venäläiset ovat pääasiallisessa vastuussa, monella länsimaan johtajalla on vakava peiliin katsomisen paikka, koska he olisivat Moshesin mukaan voineet estää sodan, mutta eivät tehneet sitä.
Krimin laittoman liittämisen jälkeen länsimaiden reaktio oli olematon. Toki länsi asetti symbolisia pakotteita, mutta niillä ei ollut käytännön merkitystä.
Nord Stream 2 -kaasuputken rakentaminen venäläisen kaasun viemiseksi Saksaan jatkui Moshesin mukaan "business as usual" eli "liiketoimintaa tavalliseen tapaan" -periaatteella.
– Viimeistään tämä vakuutti Putinin siitä, että hän voi tehdä mitä tahansa entisellä Neuvostoliiton alueella.
Moshes painottaa, että esimerkiksi Saksan entinen liittokansleri Angela Merkel ei ole koskaan julkisesti sanonut, että hänen Venäjä-politiikkansa oli virhe.
Lisäksi Merkel ja Ranskan entinen presidentti François Hollande auttoivat Putinia pakottamaan Ukrainan helmikuussa 2015 Minskin sopimukseen, jonka ehdot olivat Ukrainalle täysin mahdottomia. Tämä oli omiaan myötävaikuttamaan Venäjän laajamittaiseen hyökkäykseen Ukrainaan helmikuussa 2022.
Moshesin mukaan koko EU:n lähestymistapa, jota kutsuttiin pakotteiksi ja vuoropuheluksi, oli väärä. Putinin kanssa ei olisi pitänyt käydä vuoropuhelua ja pakotteiden olisi pitänyt olla todella tuntuvia eikä näön vuoksi kyhättyjä.
Veli-Pekka Tynkkynen toivoo, että länsimaat ovat oppineet läksynsä viimeisten reilun kolmen vuoden aikana.
– Venäläiset on laitettava maksamaan tästä väkivallasta, Tynkkynen sanoo.
Tynkkysen mukaan tässä ei enää ole kysymys vain Ukrainan tulevaisuudesta, vaan koko maailman tulevaisuudesta.
Jos Venäjä päästetään jälleen kuin koira veräjästä, väkivalta jatkuu. Ukrainan sota on vasta alkua.