Venäjän nykyinen tila mielletään lännessä Venäjän presidentin syyksi. Jos Putin lähtee, odottaako Venäjää parempi tulevaisuus ja Ukrainaa rauha?
Lännessä on jo pitkään spekuloitu, mitä tapahtuu, jos Venäjän presidentti Vladimir Putin lähtee. Sota ei lopu, vaikka Putinin valtakausi loppuisi, asiantuntija toteaa MTV Uutisille.
– Jos Putin kävelee nyt bussin alle, sota ei lopu, sanoo ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes.
Moshes tunnustaa itsekin kuuluneensa aiemmin sellaiseen tutkijaleiriin, joka uskoi suuriin muutoksiin Putinin lähdön myötä. Nyt hän on kuitenkin eri mieltä.
Esimerkiksi Josif Stalinin kuolema vuonna 1953 oli merkkipaalu järjestelmän uudistumiselle Neuvostoliitossa. Silloin tilanne oli Moshesin mukaan kuitenkin hyvin erilainen kuin nyky-Venäjällä, koska silloin oli kommunistinen puolue, jolla oli todellista valtaa sekä ideologia, joka oli puolueen perusta.
Nykyään valta Venäjällä on keskittynyt turvallisuuspalveluille, ja se konkretisoituu presidentti Putinin käsissä.
Lue myös: Tästä syystä Kreml nyt räyhää
"Pahempi kuin Putin"
Kun Putin tavalla tai toisella lähtee presidentin pallilta, Moshes uskoo Venäjän turvallisuuspalvelujen kilpailevan vallasta ja lopulta, yhteisen sävelen löydettyään, valitsevan uuden presidentin.
– Tämä uusi presidentti ei olisi Putinin kaltainen, mutta hän olisi myös itsevaltainen. Putinin jälkeen tuleva henkilö voisi olla vielä pahempi ja itsevaltaisempi kuin Putin, Moshes arvelee.
Putinilla on lukuisista puutteistaan huolimatta hyödyllistä elämänkokemusta.
Putin on johtajana muovannut erilainen elämänkokemus, koska hän on asunut ulkomailla ja ollut tekemisissä länsisaksalaisten liikemiesten kanssa, joten hän ymmärtää liittolaisten merkityksen. Venäjän nykyisen presidentin oli pitänyt aikanaan myös opetella, miten lännen kanssa toimitaan, kun hän oli Pietarin apulaiskaupunginjohtajana.
Sota Ukrainassa ei Moshesin mielestä loppuisi Putinin lähtöön, koska yleinen mielipide sodasta Venäjällä on edelleen passiivinen ja koska näin merkittävien uhrausten jälkeen olisi hyvä saada sodasta jokin aito hyöty irti. Venäjä on menettänyt sodassa kuolleina ja haavoittuneina satojatuhansia sotilaita, minkä lisäksi se on kärsinyt merkittäviä materiaalitappioita.
Tällä hetkellä venäläisille olisi hyvin vaikeaa perustella, miksi sotaan on alun perin lähdetty. Venäjä ei ole pystynyt voittamaan Ukrainaa, asettamaan Venäjä-myönteistä hallintoa Kiovaan tai edes valloittamaan alueita, jotka Moskova oli julistanut itselleen kuuluviksi maan perustuslaissa.
Putin joutui jo lopettamaan valtakaudellaan yhden sodan, Tshetshenian sodan vuonna 2009 ja se tuli kalliiksi.
– Kuinka paljon Tshetshenian sota maksoi Venäjän kansalle? Paljon. Putin ei pystynyt tuhoamaan tšetšeenien vastarintaa, joten hän osti koko alueen. Hänellä ei kuitenkaan ole rahaa tai mahdollisuutta ostaa koko Ukrainaa, Moshes sanoo.
Lue myös: Putin: Kuristetaan ne
Putin janoaa kostoa
Putin on epäonnistunut Ukrainassa kolme kertaa.
Ensimmäinen epäonnistuminen oli Oranssi vallankumous vuonna 2004, jolloin Putin halusi Viktor Janukovyts Ukrainan presidentiksi, mutta epäonnistui, kun opposition ehdokas Viktor Juštsenko nousi valtaan.
Toinen epäonnistuminen tapahtui Ukrainan vallankumouksessa vuonna 2014, kun Venäjä-mielinen Janukovyts syrjäytettiin.
Kolmas epäonnistuminen liittyy Ukrainan sodan aloittamiseen. Moshes uskoo, ettei Putinilla ollut saatavilla tarpeeksi tietoa ennen kuin hän hyökkäsi täysimittaisesti Ukrainaan helmikuussa 2022.
Moshesin mukaan Putin todennäköisesti todella uskoi, että ”sotilaallista operaatiota” olisivat vastassa Ukrainassa naiset ja lapset, jotka heittelisivät kukkia venäläissotilaiden eli "vapauttajien" jalkojen juureen.
– Putinilla ei ole montaa epäonnistumista koko presidenttikautensa aikana. Mutta Ukrainan kanssa hän on kompuroinut pahasti ja siksi Putin janoaa kostoa. Ukrainan sodasta on tullut Putinille henkilökohtainen tehtävä, Moshes sanoi.