Tutkijat arvioivat, kuinka länsimaat voisivat saada Venäjän pakotteilla polvilleen.
Laajamittaisen Ukraina-hyökkäyksen jälkeen helmikuussa 2022, länsimaat rankaisivat Venäjää kovilla pakotteilla, joiden oli tarkoitus saada maan talous umpikujaan. Niin ei käynyt.
Kiina ja Intia ovat suurilta osin mahdollistaneet Venäjän talouden pinnalla pysymisen.
– Venäjä kykenee edelleen viemään ulkomaille raaka-aineita sanktioista huolimatta. Tässä Kiina ja Intia ovat isoja mahdollistajia, sanoo Venäjän energiaan ja raaka-aineisiin keskittyvä professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta.
Venäjä on pystynyt pehmentämään pakotteiden vaikutusta kahdella keskeisellä tavalla: mittavilla valtion tukitoimilla ja uusien ulkomaisten kumppaneiden avulla, sanoo Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen Bofitin vanhempi ekonomisti Heli Simola.
– Venäjän valtio on kaatanut talouteen rahaa viime vuosien aikana yli 10 prosenttia bruttokansantuotteesta vastaavan summan, Simola kertoo.
Tynkkynen painottaa, että Venäjän talous on raaka-ainetalous, mikä pitkälti selittää sen, miksi Venäjä on ollut taloudellisesti niin resilientti lännen koville pakotteille. Venäjä on pakotteista huolimatta löytänyt kanavia viedä maailmalle öljyä, vaikkakin se on joutunut myymään sitä alennushintaan.
– Öljyn alkuperän pystyy helposti piilottamaan. Ei öljymolekyylin alkuperää kukaan kysele sitten, kun se on maailmalla kiertänyt ja osa siitä on päätynyt lopulta takaisin Eurooppaan jalostettuina öljytuotteina.
Tynkkynen havainnollistaa, että jos Venäjän talous olisi toisenlainen, esimerkiksi riippuvainen jalostettujen tuotteiden viennistä, maa olisi joutunut todellisiin vaikeuksiin.
– Jos Venäjä veisi ulkomaille vaikkapa autoja, niin olisi paljon vaikeampaa piilottaa venäläisen Ladan alkuperää.
Lue myös: Uusi Putin-kiristysruuvi voi viedä Venäjältä bisnekset – tekisi venäläisen öljyn ja kaasun ostamisesta järjettömän kallista
Uusia pakotteita suunnitteilla
Euroopan unioni suunnittelee parhaillaan 18. pakotepakettiaan Venäjää vastaan.
– Olemme keskustelleet siitä, miten voimme panna täytäntöön eurooppalaisia pakotteita ja amerikkalaisia pakotteita samanaikaisesti, jos Venäjän presidentti Vladimir Putin ei istu neuvottelupöytään, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kommentoi keskiviikkona Politico-lehden mukaan.
EU:n pakotteiden odotetaan sisältävän ainakin rajoituksia yrityksille, jotka ovat yhteydessä Venäjän ja Saksan väliseen kahteen Nord Stream -kaasuputkeen sekä öljyn hintakaton alentamista.
Maanantaina von der Leyen tapasi yhdysvaltalaisen republikaanisenaattori Lindsey Grahamin ja sanoi olevansa tyytyväinen tämän suunnitelmiin painostaa Venäjää.
Grahamin tukema kaksipuolueiden lakiesitys asettaisi 500 prosentin tullimaksut tavaroille, joita tuodaan maista, jotka edelleen ostavat venäläisiä fossiilisia polttoaineita ja muita tuotteita, Politico kertoo.
Lue myös: Mitä Putinin jälkeen? Venäjä-tutkija MTV:lle: Olin väärässä
EU:lta lisää pakotteita Venäjälle – maan talous ehkä heikommassa jamassa kuin se antaa ymmärtää
5:02
Tehokkain kohde on öljy
Tynkkysen ja Simolan mukaan uusille pakotteille on ehdottomasti tarvetta.
– Jos länsi kykenee sanktioimaan kiinalaisia ja intialaisia satamia, jotka ottavat venäläistä öljyä vastaan, se vaikeuttaisi Venäjän myyntitulojen saamista ja vientiä merkittävästi, Tynkkynen sanoo.
Simola on samoilla linjoilla Tynkkysen kanssa siitä, että Venäjän rahoitusmahdollisuuksien hillitsemisessä tehokkain kohde on öljy.
Simola sanoo, että Venäjän federaatiobudjetin tuloista 30 prosenttia on edelleen peräisin öljy- ja kaasutuloista.
– Viime vuonna Venäjä sai öljyn viennistä edelleen tuloja lähes 200 miljardia dollaria. Näiden tulojen väheneminen vaikeuttaisi Venäjän mahdollisuuksia rahoittaa sotaa, Simola kertoo.
Venäjän tuotantomahdollisuuksien hillitsemisessä tehokkain keino on Simolan mukaan teknologian saatavuuden rajoittaminen. Venäjä pystyy edelleen osittain saamaan länsimaista teknologiaa käyttöönsä kiertämällä pakotteita. Pakotteita voidaan edelleen laajentaa ja niiden valvontaa tehostaa koko Euroopan tasolla porsaanreikien tukkimiseksi.
Simolan mukaan pakotteet ovat yksi tärkeä työkalu Ukrainan tukemisessa, mutta pelkästään pakotteilla sotaa ei saada loppumaan.
Taloudellinen ja sotilaallinen tuki Ukrainalle ovat myös kriittisen tärkeitä.
Lue myös: Trumpin "todellisen agendan" paljastuminen lopettaa Ukraina-neuvottelut, tutkija uskoo
Sodan rahoittamiseksi tingitään kaikesta
Moni arvostettu ekomonisti näki vielä viime vuoden alussa, että Venäjän talous on mahdottoman tehtävän edessä.
"Mahdoton kolmijako", kuvaili ekonomisti Alexandra Prokopenko Foreign Affairs -julkaisussa tammikuussa 2024. Kolmijaolla hän viittasi siihen, että Kremlin piti rahoittaa yhä kalliimmaksi käyvä sota Ukrainassa, turvata Venäjän makrotaloudellinen vakaus ja myös kansalaisten elintasoa täytyi pitää yllä. Nämä kaikki tavoitteet oli mahdotonta saavuttaa yhtä aikaa, joten Putin päätti keskittyä itselleen tärkeimpään eli sodan rahoittamiseen.
Venäjän tuotannon kasvu on Heli Simolan mukaan hidastunut tänä vuonna huomattavasti. Viime vuosien kasvu on perustunut pitkälti valtion menojen rajuihin lisäyksiin, joilla on tuettu sotaa tukevia toimialoja. Se on johtanut talouden epätasapainojen pahenemiseen, kuten työvoimapulan kärjistymiseen ja hintojen nopeaan nousuun. Tuotannon kasvua on entistä vaikeampi pitää yllä valtion menoja lisäämällä.
Valtiontalouden tilanne on myös vaikeutunut, kun sotaan on uponnut valtavia määriä rahaa ja pakotteet ovat leikanneet valtion tuloja.
– Venäjän valtiontalous on jo neljättä vuotta alijäämäinen ja aiemmin kerätyt öljysäästöt on pian kulutettu loppuun. Sodan rahoittamiseksi joudutaan tinkimään entistä enemmän muista menoista, kuten koulutuksesta ja terveydenhoidosta, Simola sanoo.
Vaikka Venäjän taloustilanne on vaikeutunut, Venäjä pystyy Simolan mukaan kuitenkin edelleen rahoittamaan sotaa. Loput öljyrahastovarat voidaan ottaa käyttöön ja valtio voi ottaa lisää velkaa. Tuloja voidaan kasvattaa veronkorotuksilla ja muista menoista voidaan leikata sodan rahoittamiseksi.
– Se näivettää talouden muiden toimialojen kehitystä ja pidemmän aikavälin kasvumahdollisuuksia, mutta Venäjän hallinto ei välitä siitä. Sota on Venäjän tärkein poliittinen tavoite.